Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Maksamisen viimeaikaisten häiriöiden yhteydessä olemme muistutelleet ihmisiä siitä, että kannattaa varmistaa useampi kuin yksi tapa hoitaa maksut ja sähköinen tunnistautuminen. Tämän tärkeys tulee esille, kun se itselle tutuin maksu- tai tunnistautumisen tapa on jostain syystä pois käytöstä.
Rahapolitiikan toimeenpanon keskeisin päämäärä on jatkossakin kyky ohjata lyhyiden rahamarkkinakorkojen kehitystä. Rahapolitiikan välineistöä käytetään edelleen joustavasti.
Kiristynyt rahapolitiikka on heijastunut kotitalouksien maksamiin lainakorkoihin voimakkaammin kuin niiden saamiin talletuskorkoihin.
Rahapolitiikan normalisoitumisen myötä EKP on käynnistänyt arvioinnin siitä, miten rahapolitiikkaa toteutetaan jatkossa. Ohjataanko rahoituksen hintaa jatkossakin talletuskoron avulla? Entä kuinka paljon eurojärjestelmän taseen annetaan supistua?
Jokaisen kannattaa pohtia, mitkä pankkeihin ja maksamiseen liittyvät toiminnot ovat keskeisiä itselleen. Näistä ainakin kriittisimpiin kannattaa suunnitella vaihtoehtoisia toimintatapoja.
Suomessa tarvitaan sääntelyä varmistamaan käteisen asema yleisesti hyväksyttynä maksuvälineenä.
Verkkokauppa vaatii sähköisen maksutavan käyttöä, korttimaksaminen on esimerkiksi lähimaksuominaisuuden ansiosta entistä sujuvampaa ja pandemia on osaltaan vaikuttanut kulutustapoihin ja maksutottumuksiin.
Digitalisaatio on muutosvoima, joka tuo mukanaan mahdollisuuksia niin rahoitusalalle kuin muillekin talouden osa-aluille. Sen myötä myös maksamisen tavat muuttuvat.
Euroopan keskuspankki (EKP) julkistaa piakkoin uudistetun strategiansa. Keskeinen osa uudistusta on inflaatiotavoitteen määritelmän tarkentaminen.
Keskuspankki huolehtii maksujärjestelmien luotettavuudesta ja sen täytyy kyetä reagoimaan nopeasti kehittyviin maksamisen muotoihin. Samalla on turvattava käteisen saatavuus. Monimuotoiset palvelut hyödyttävät lopulta kaikkia.
Yhteiskunnan toiminnan sujuvuus riippuu monella tasolla pankkien kyvystä tuottaa palveluita. Pankkipalveluiden häiriötilanteiden minimointi onkin meidän kaikkien etu.
Rahapolitiikkaa on kevennetty viime vuosina erityisesti laajamittaisilla arvopaperiostoilla ja ehdoiltaan edullisilla luotoilla pankeille. Näillä toimilla edistetään hintavakautta ja tuetaan työllisyyttä ja talouskasvua.
Rahapolitiikkatoimien kohdentamisen lähtökohtana on rahapoliittinen tehokkuus. Esimerkiksi maantieteellinen jakauma poikkeaa huomattavasti pankeille myönnettävien luottojen ja pankeilta ostettavien arvopapereiden välillä.
Vaikka inflaatio on muutamien viime vuosien ajan jäänyt hitusen EKP:n hintavakaustavoitteesta, deflaation riski on onnistuttu välttämään ja euroalue on yhä pystyssä.
Talousennustaminen on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Emme osaa kertoa kovin tarkasti, kuinka paljon inflaatio muuttuu tai BKT kasvaa ensi tai sitä seuraavana vuonna. Joskus menemme metsään jopa prosenttiyksiköillä.
Tulojen jakautuminen yhteiskunnassa vaikuttaa talouskehitykseen. Toisaalta talouden kehitys vaikuttaa tulonjakoon. Ei ole itsestään selvää, minkälainen tulonjako olisi ihanteellinen.
Miksi pidämme vaaleja ja kansanäänestyksiä riskitapahtumina, vaikka ne ovat kiinteä osa demokratiaa?
Useat tahot ovat alkaneet pohtia kokonaan uudenlaisia tapoja piristää taloutta ja kiihdyttää inflaatiota. Näihin kuuluvat sovellukset Milton Friedmanin kuuluisaksi tekemästä vertauskuvasta.
Eurojärjestelmä aloitti maaliskuussa 2015 euromaiden valtionlainojen laajamittaiset ostot erittäin heikkojen inflaationäkymien vuoksi. Tuomas Välimäki tarkastelee blogissaan rahapoliittisten ostojen yhteyttä valtionvelkaan.
Euroopan keskuspankki (EKP) kevensi eilen (3.12.2015) rahapolitiikkansa mitoitusta kolmella tapaa.