Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Suomen Pankin pitkän aikavälin ennuste vuosille 2024–2075 koostuu kolmesta skenaariosta inhimillisen pääoman, kiinteän pääoman ja bruttokansantuotteen kehitykselle.
Energian voimakas kallistuminen hidastaa talouskasvua merkittävästi, jos hintojen nousu jää pysyväksi. Energian hintojen vaihtelu on kuitenkin ollut voimakasta, ja tuleva kehitys vaikeasti ennakoitavaa.
Energian hintojen nousu on kiihdyttänyt kuluttajahintainflaatiota. Myös energiavälituotteiden vaikutus viimeaikaiseen kuluttajahintojen nousuun osoittautuu merkittäväksi.
Julkisen talouden tulot ja menot ovat kroonisesti epätasapainossa. Väestön ikääntyminen lisää hoito- ja hoivakuluja ja samalla velan korkomenot kasvavat. Julkisen talouden korjausliike vaatii merkittäviä menoleikkauksia ja veronkorotuksia tulevina vaalikausina. Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta on n 4 % suhteessa BKT:hen.
Kestävyysvajearvio kertoo, kuinka paljon julkisen talouden rahoitusasemaa pitäisi korjata pysyvästi niin, ettei julkinen velka kasvaisi hallitsemattomasti tulevaisuudessa. Päivitetty arvio on 3,5 % suhteessa BKT:hen.
Kotitalouksien ja yritysten taloustilanne on kriisin aikana pysynyt keskimäärin hyvänä, lukuun ottamatta koronasta suoraan kärsineitä palvelualoja. Tukitoimet ovat heikentäneet julkista taloutta.
Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta on 4,7 prosenttia. Jos julkiset menot jäävät pitkällä aikavälillä tuloja suuremmiksi, julkinen velka alkaa ennen pitkää kasvaa hallitsemattomasti.
Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n mukaan rahoituslaitosten tekemien ei-listattujen eli OTC-johdannaissopimusten yhteenlaskettu nimellinen pääoma oli kesäkuun 2016 lopussa yli 544 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Valuuttakauppaa luonnehditaan usein maailman suurimmaksi markkinaksi. Suurimman markkinan tittelistä kilpailevat kuitenkin myös korkojohdannaissopimukset.