Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Suomen viennin palveluvaltaistuminen on osa maailmanlaajuista kehitystä. Sekä yksityisestä kulutuksesta että yritysten investoinneista yhä suurempi osa koostuu erilaisista aineettomista palveluista.
Palveluviennin merkitys Suomelle on kasvanut nopeasti. Noin kolmannes viennin arvosta vuonna 2023 oli palveluvientiä. Suomen palveluvienti on keskittynyt melko harvalukuiseen joukkoon maita, tärkeimmäksi kohdemaaksi on noussut Yhdysvallat.
Suomen kaltainen pieni maa on vaarassa jäädä teknologisessa kehityksessään perässähiihtäjäksi, sillä suurin osa tuottavuutta parantavista innovaatioista on tuontitavaraa. Panostamalla innovaatioihin ja tuotekehittelyyn suomalaisyritykset voivat silti tuoda markkinoille tuotteita ja palveluita, joilla on mahdollista erottua kilpailijoistaan.
Suomen viennin kasvu on jäänyt jälkeen maailmankaupan kasvusta. Viennin epäsuotuisan rakenteen lisäksi syynä on muun muassa vientiyritysten heikompi kyky erottua kilpailijoistaan.
Korkomenot vievät nyt entistä suuremman osan sellaisten kotitalouksien tuloista, joilla on velkaa. Säästöt ja hyvä työllisyystilanne ovat auttaneet kotitalouksia pärjäämään kohonneiden arjen kulujen kanssa.
Energian voimakas kallistuminen hidastaa talouskasvua merkittävästi, jos hintojen nousu jää pysyväksi. Energian hintojen vaihtelu on kuitenkin ollut voimakasta, ja tuleva kehitys vaikeasti ennakoitavaa.
Energian hintojen nousu on kiihdyttänyt kuluttajahintainflaatiota. Myös energiavälituotteiden vaikutus viimeaikaiseen kuluttajahintojen nousuun osoittautuu merkittäväksi.
Tuotantoketjujen ongelmista ja kustannusten noususta kärsivät erityisesti teollisuuden toimialat. Kyselyn perusteella enemmistö yrityksistä uskoo pystyvänsä korvaamaan menetetyn Venäjän viennin uusilla markkinoilla.
Rahapolitiikka kohdistuu kotitalouksiin eri tavalla ja voi vaikuttaa tulojen ja varallisuuden jakautumiseen kotitalouksien välillä. EKP:n elvyttävä rahapolitiikka tukee Suomen talouskasvua ja inflaatiota, mutta vaikutukset tulo- ja varallisuuseroihin jäävät vähäisiksi.
Suomalaisten velkaantuminen on jatkanut pandemiastakin huolimatta kasvuaan. Noin kuudella prosentilla suomalaisista kotitalouksista on henkilökohtaisia velkoja vähintään neljä kertaa tulojensa verran.
Talouskriisissä uhkana voi olla luottolama, jossa luottotappiot heikentäisivät pankkien kykyä myöntää lainoja. Korona-aikana yritysten luottojen riskit ovat kasvaneet, mutta merkittäviltä luottotappioilta on vältytty.
Epidemiatilanteen paheneminen edelleen kevään 2021 kuluessa on kääntämässä yritysten kannattavuusvaikeudet uudelleen kasvuun monilla palvelutoimialoilla.
Työn tuottavuuden kasvuvauhti on jäänyt kansainvälisen finanssikriisin jälkeisinä vuosina hitaaksi sekä Suomessa että muissa kehittyneissä maissa.
Liikevaihto on valtaosalla suomalaisyrityksistä laskenut koronakriisin vuoksi. Palvelualat ovat kovilla. Kustannussopeutus ja rahoitusjärjestelyt ovat pelastaneet työpaikkoja.
Suomen työikäisten koulutustaso on edelleen kansainvälisesti vertaillen korkea.
Suomessa työn tuottavuuden kasvuvauhti on hiipunut. Tätä selittävät työn tuottavuuden vaisu kehitys teollisuuden toimialoilla ja talouden palveluvaltaistuminen.
Suomalaisten kotitalouksien tuloerot ovat nyt selvästi suuremmat kuin vielä 1980-luvulla.
Kotitalouksien varallisuuseroja on viime vuosina kasvattanut eniten varakkaimpien kotitalouksien rahoitusvarallisuuden voimakas kasvu.
Tulevat eläkemenot ovat Suomessa suuremmat kuin EU-maissa keskimäärin. Jo sovitulla eläkemaksujen tasolla eläkejärjestelmä näyttää kuitenkin selviytyvän hyvin vastuistaan.