Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Uudistetuilla finanssipolitiikan EU-säännöillä pyritään parantamaan EU-jäsenmaiden velkakestävyyttä. Velkatasojen kestävyyteen vaikuttaa olennaisesti koron ja kasvuvauhdin erotus, joka taas riippuu monesta talouden rakenteellisesta tekijästä.
Keskuspankin rahapolitiikan ja eri maiden hallitusten finanssipolitiikan olisi hyvä vaikuttaa taloudessa samaan suuntaan.
Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset heikentävät koronakriisistä toipuvan euroalueen talouskasvua ja kiihdyttävät inflaatiota. Energian hinnat ovat nousseet ja tarjonnan pullonkaulat uhkaavat kärjistyä sekä reaalitulot laskea. Näkymien heikentymisestä huolimatta stagflaation riski on pienempi kuin 1970-luvulla mm. joustavampien reaalipalkkojen ja rahapolitiikan inflaatiotavoitteeseen sitoutumisen ansiosta.
Globaali talous- ja rahoitusjärjestelmä on hyvin riippuvainen lyhytaikaisen rahoituksen häiriöttömästä välittymisestä etenkin dollarirahoituksen osalta.
Onko euroalue ajautumassa hitaan talouskasvun ja vaimean inflaation loukkuun koronakriisin seurauksena? Riski on kohonnut, mutta politiikkatoimilla ehkäistään negatiivisia kehityskulkuja.
Talouspolitiikalla vastataan yritysten ja kotitalouksien välittömään ahdinkoon. Suomen toimia on hyödyllistä verrata muissa maissa toteutettuihin toimiin.
Suomen Pankin mallilaskelmien mukaan jo voimassa olevilla tullikorotuksilla on maailman BKT:n kasvuun noin 0,7 prosenttiyksikön kasvua hidastava vaikutus.
Suomen Pankissa on tehty laskelmia maailmantalouden riskien vaikutuksista. Laskelmissa maailmantalouden kasvu heikentyy jyrkemmin kuin tällä hetkellä on ennakoitu.
Julkisen velan vaikutus talouskasvuun on ollut vilkkaan taloustieteellisen tutkimuksen kohteena viime vuosina. Vaikka julkisen velan suhde on ollut kasvussa, pienet julkiset korkomenot ovat suojanneet Suomen taloutta epäsuotuisilta vaikutuksilta.
Tuotantokuilun reaaliaikainen laskeminen on erittäin vaikeaa, sillä potentiaalista tuotantoa ei voida suoraan havaita.