Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin vuosikokouksissa Washington DC:ssä olivat paikalla keskuspankit, valtiovarainministeriöt, ulkoministeriöt sekä laajempi kansainvälinen yhteisö.
Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontui tällä viikolla Ljubljanassa, jossa Slovenian keskuspankki isännöi säännönmukaisen rahapolitiikkakokouksen. Keskustelujen aiheena oli euroalueen talouden ja inflaation tilannekuva, ja miten rahapolitiikan tulisi reagoida siihen.
Kokoonnuimme tällä viikolla Frankfurtissa säännönmukaiseen rahapolitiikkakokoukseen, jossa saimme tuoreen katsauksen talouden ja markkinoiden tilanteesta. Kävimme asiallisen keskustelun niiden vaikutuksesta rahapolitiikkaan. Sen päätteeksi päätimme laskea ohjauskorkoamme 0,25 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa, että talletuskorko on nyt 3,5 prosenttia.
Viimeaikaiset tiedot euroalueen talouden tilasta ovat vaisunpuoleisia. Euroalueen talouskehitys nojaa yhä selvemmin palveluihin. EKP:n neuvosto ei muuttanut ohjauskorkoja 18.7.2024 kokouksessaan.
Euroalueen talouskasvu on piristymässä ja kovin inflaatiopaine on hellittänyt. Päätimme EKP:n neuvostossa laskea ohjauskorkojamme 0,25 prosenttiyksiköllä. Inflaation vakauttamisessa tavoitteeseen on edistytty merkittävästi etenkin syyskuun 2023 jälkeen.
Geopoliittisten jännitteiden kiristyminen on vakava haaste kansainväliselle yhteisölle. Kansainvälisen yhteisön perusarvot, kuten alueellinen koskemattomuus ja hyökkäyssodan tuomitseminen, eivät voi jäädä yksimielisyyden vaatimuksen jalkoihin.
Euroopan talous on näillä näkymin pikkuhiljaa elpymään päin, joskin hitaammin kuin monet aiemmin arvioivat. Inflaatio on hidastunut kohti 2 prosentin symmetristä tavoitetta, ja rahapolitiikka tekee edelleen työtään. Työllisyyskehitys on pysynyt hyvänä. Tämä on Euroopan keskuspankin eilen julkaistun ennusteen pääsanoma.
Snellmanin näkemykset kansalaisyhteiskunnan ja valtion merkityksestä, sekä hänen roolinsa Suomen rahaolojen vakiinnuttamisessa vaikuttavat yhteiskunnassamme yhä.
Geopolitiikka ei ole vienyt vielä kaikkea yhteistyövalmiutta maailmasta mennessään. Talouspolitiikka ja rahoitusvakaus kuuluvat näihin harvoihin aloihin, joilla yhteistyön henki vielä pihisee ja tuloksiakin tulee.
Viime viikolla sää oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvin epävakainen. Viikonloppuna kiirettä piti etenkin Sveitsissä, jossa työstettiin kiivasta tahtia ratkaisua kriisipankki Credit Suissen umpikujaan.
Kansainvälinen valuuttarahasto piti vuosikokouksensa viime viikolla sodan ja energiakriisin varjostaessa talouden tunnelmaa. Maailmantalous on kohdannut useita perättäisiä shokkeja ja epävarmuuden aika jatkuu.
On syytä varautua lainakorkojen asteittaiseen nousuun ja mitoittaa velkansa ja lainanhoitokulunsa sen mukaisesti.
Venäjä on vastuussa sodan aiheuttamista ihmisuhreista ja pakolaiskriisistä ja sen muista seurauksista, jotka uhkaavat globaalia turvallisuutta ja maailmantalouden vakautta.
Vertailukohtaa stagflaatiosta on haettu 70-luvulta. On kuitenkin useita syitä, miksi vuosi 2022 ei ole vuoden 1974 toisinto.
Eurooppa heräsi torstaina 24.2. synkkään todellisuuteen: Venäjä käynnisti täysimittaisen sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan.
Digitalisaatio on muutosvoima, joka tuo mukanaan mahdollisuuksia niin rahoitusalalle kuin muillekin talouden osa-aluille. Sen myötä myös maksamisen tavat muuttuvat.
Maailmantalouden elpyminen globaalista terveys- ja talouskriisistä on vahvistumassa. Virtuaalisia kevätkokouksia hallitsi kuitenkin elpymisnäkymien kasvava eriytyminen ja epätahtisuus.
Koronapandemia ei ole ohi, eikä pidä sortua liialliseen optimismiin. Siksi EKP:n neuvosto pitää rahapolitiikan mitoituksen hyvin elvyttävänä.
Euroopan keskuspankki ja 19 euroalueen kansallista keskuspankkia ottavat jatkossa systemaattisesti huomioon ilmastoriskit yhdenmukaisten periaatteiden avulla.
Pandemian hallinta ja sen aiheuttamien taloudellisten vaurioiden vaimentaminen ovat yhä keskeistä, eikä politiikkatoimien kriittisen tärkeää tukea kotitalouksille ja yrityksille tule ennenaikaisesti lakkauttaa.