
Vaihtuvakorkoiset yrityslainat tehostavat rahapolitiikan välittymistä
Korkojen noustua vuonna 2022 vaihtuvia korkoja suosineet yritykset vähensivät lainanottoaan suhteessa muihin yrityksiin. Vaikutus oli erityisen voimakas pienissä yrityksissä.
Korkojen noustua vuonna 2022 vaihtuvia korkoja suosineet yritykset vähensivät lainanottoaan suhteessa muihin yrityksiin. Vaikutus oli erityisen voimakas pienissä yrityksissä.
Kiinteäkorkoisten yrityslainojen osuus eroaa toimialojen välillä, mutta ero on vielä merkittävämpi eri euroalueen maiden välillä. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa valtaosa yrityslainoista on sidottu kiinteään korkoon, kun taas Suomessa vastaava osuus on hyvin pieni.
EKP:n rahapolitiikan kiristystoimet välittyivät merkittävissä määrin markkinakorkoihin vuoden 2023 kevääseen mennessä.
Euroopan keskuspankki hillitsee inflaatiota koronnostojen lisäksi supistamalla tasettaan. Käytännössä erääntyviä arvopapereita ei enää sijoiteta kaikilta osin uudelleen.
Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset heikentävät koronakriisistä toipuvan euroalueen talouskasvua ja kiihdyttävät inflaatiota. Energian hinnat ovat nousseet ja tarjonnan pullonkaulat uhkaavat kärjistyä sekä reaalitulot laskea. Näkymien heikentymisestä huolimatta stagflaation riski on pienempi kuin 1970-luvulla mm. joustavampien reaalipalkkojen ja rahapolitiikan inflaatiotavoitteeseen sitoutumisen ansiosta.
Korona-aikana on ostettu arvopapereita markkinoilta ja myönnetty pankeille ehdoiltaan edullisia luottoja. Nämä toimenpiteet ovat auttaneet välttämään syvän laman ja deflaation euroalueella.
Yritysten markkinavoima on Suomessa pitkällä aikavälillä pysynyt yllättävän vakaana.