Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
2000-luvusta piti tulla Afrikan vuosisata. Vaikka viime vuosina kriisejä on kuitenkin ilmestynyt yksi toisensa jälkeen, eivät haasteet saa estää näkemästä Afrikan potentiaalia pidemmällä aikavälillä.
Monissa alhaisen tulotason maissa rahoitusolot ovat yhä koronapandemiaa edeltävää tasoa tiukemmat.
Julkinen velka on globaalisti historiansa korkeimmalla tasolla koronakriisin myötä. Myös köyhimpien maiden velkaantuneisuus on kasvanut.
Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöt yleistyvät, mistä seuraa aineellisia vahinkoja kiinteistöille ja muulle infrastruktuurille. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi meritulvariskin todennäköisenä pahenemisena.
Koronakriisillä on mittavat vaikutukset Afrikan valtioihin. Alueen pitkä talouskasvun kausi on päättynyt ja Afrikka päätyy ensimmäiseen taantumaan 25 vuoteen.
Kestävän rahoituksen tarve on kasvanut ilmastonmuutoksen hillitsemisen kiireellisyyden takia.
Uudistunut sääntely on tehnyt pankeista kestävämpiä kuin ne olivat edellisen kriisin aikaan. Vahvaa luotonantokykyä tarvitaan nyt suomalaisten yritysten auttamiseksi kriisin yli.
Ilmastonmuutoksella on laaja-alaisia vaikutuksia ja sen hillitseminen vaatii kattavaa yhteistyötä tiede-, yritys- sekä sääntelymaailmalta.
Makrovakauspolitiikan tavoitteena on varmistaa vakaat ja toimivat rahoitusmarkkinat. Suomella on tällä hetkellä käytössä viisi makrovakausvälinettä, mikä on vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin.