![](https://eurojatalous.studio.crasman.cloud/pub/Sis%C3%A4lt%C3%B6tiedostot/Kuvituskuvat/2020/2020-5/ET-2020-5-teema-artikkeli-800x600.jpg?c=system_150&fv=0b72)
Euroalueen stagnaation riski kasvanut koronakriisin myötä
Onko euroalue ajautumassa hitaan talouskasvun ja vaimean inflaation loukkuun koronakriisin seurauksena? Riski on kohonnut, mutta politiikkatoimilla ehkäistään negatiivisia kehityskulkuja.
Onko euroalue ajautumassa hitaan talouskasvun ja vaimean inflaation loukkuun koronakriisin seurauksena? Riski on kohonnut, mutta politiikkatoimilla ehkäistään negatiivisia kehityskulkuja.
Suomen, Ruotsin ja Saksan taloudet heikentyivät lähes samanaikaisesti maaliskuussa. Uusimmissa indikaattoreissa näkyy piristymisen merkkejä, mutta epävarmuus jarruttaa toipumista.
Talouspolitiikalla vastataan yritysten ja kotitalouksien välittömään ahdinkoon. Suomen toimia on hyödyllistä verrata muissa maissa toteutettuihin toimiin.
Euroalueen tuottavuuskasvu on hidastunut 2000-luvun alusta lähtien. Hidastumisen syy saattaa olla uuden teknologian käyttöönoton väheneminen.
Huolet pitkittyneestä hitaan kasvun kaudesta nousivat esiin kriisin jälkeen. Viimeaikainen noususuhdanne ei kuitenkaan sulje pois sekulaarisen stagnaation riskiä euroalueella.