Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Keskuspankkien aktiivisuus talousosaamisen edistämisessä on lisääntynyt ja laajentunut nopeasti viime vuosien aikana. Mitä parempaa kansalaisten talousosaaminen on, sitä vakaammat ovat rahoitusmarkkinat ja kansantalouden iskunkestävyys .
Geopoliittiset jännitteet ovat olleet Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen korkeimmillaan yli kahteen vuosikymmeneen. Suurvaltojen kireät suhteet, Venäjän jatkuva aggressio ja pelko Lähi-Idän tilanteen kärjistymisestä voivat kaikki johtaa kehityskulkuihin, joilla on merkittäviä vaikutuksia rahoitusvakauteen.
Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka muun muassa talouden pitkittynyt taantuma, asuntomarkkinoiden jäätyminen, koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota ja kasvaneet geopoliittiset jännitteet ovat viime vuosina testanneet järjestelmän iskunkestävyyttä. Vakaus ei ole sattumaa eikä edes hyvää tuuria. Noin 15 viime vuoden aikana pankkien ja muiden rahoitusjärjestelmän toimijoiden sääntelyä ja valvontaa on parannettu merkittävästi.
Kansainvälisessä taloudessa puhaltavat tuulet, jotka työntävät maita erilaisille poluille. Talousnäkymät eriytyvät, maailmantalouden fragmentaatio herättää huolta ja yhteistä säveltä on entistä vaikeampi löytää.
Kaksi viimeistä vuotta ovat olleet globaalille rahoitusjärjestelmälle todellinen stressitesti. Pandemian aiheuttama talouskriisi antoi myös ensimmäisen mahdollisuuden testata, miten hyvin uudistettu sääntely toimii.
Makrovakauspolitiikalla torjutaan koko rahoitusjärjestelmän vakautta vaarantavia riskejä. Lisäksi on tärkeää varautua rahoitusjärjestelmän vakautta horjuttaviin ennakoimattomiin ongelmiin.
Valtiot ja yritykset velkaantuvat pyrkiessään torjumaan ja hillitsemään koronapandemian negatiivisia vaikutuksia. Tämä vähentää niiden mahdollisuuksia kohdistaa jatkossa resursseja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Suomessa mitattiin ensimmäistä kertaa osana PISA 2018 -tutkimusta myös 15-vuotiaiden talousosaamista.
Ilmastonmuutoksesta – sen vaikutuksista, sen ehkäisemisestä tai pahimmassa tapauksessa ehkäisemisen epäonnistumisesta – syntyvien riskien ja kustannusten arvioiminen on suuri haaste finanssisektorin toimijoille.
Enimmäisvelkasuhteella pyritään siihen, ettei asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen johda kotitalouksien yleisen velkaantumisen voimakkaaseen kasvuun.
Suomalaiset suosivat pitkissä lainoissaan lyhyitä lainakorkoja. Kun korot jossain vaiheessa kääntyvät nousuun, voi muutos näkyä kotitalouksien arjessa nopeastikin.
Talouskasvu liittyy tiiviisti päästöjen lisääntymiseen eikä yhteyttä ole helppo purkaa. Se on kuitenkin välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Digitalisoituvassa maailmassa viranomaisten tulee seurata rahoitusmarkkinoiden rakennemuutosta ja varmistaa osaltaan, että digitaalisten palveluiden käyttäminen on turvallista.
Kiinan lainanannon kasvun hidastuminen on hyvä asia, mutta varjopankkisektoriin liittyvät riskit ovat edelleen suuria ja huolestuttavan suurelta osin huonosti tunnettuja.