Miten kauppasodan varjot iskevät talouteen?
Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit heikentäisivät kasvua kaikkialla eikä taloudellisia hyötyjiä näytä olevan. Kaupan esteiden vaikutukset inflaatioon jäävät puolestaan vaatimattomiksi.
Viimeisimmät artikkelit ja blogit
-
Jatkuuko euroalueen hyvä työllisyyskehitys?
Euroalueen työllisyys on kasvanut vahvasti vuodesta 2020. Työn tarjonta on lisääntynyt, ja samaan aikaan työttömyys on alentunut sekä suhdanteen ansiosta että rakenteellisesti. Lähitulevaisuudessa euroalueen työn tarjontaa vähentää väestön ikääntyminen.
Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet euroalueen hintojen ja palkkojen kehitykseen?
Odotusten ankkuroituminen sekä energia- ja ruokainflaation tasoittuminen ovat edesauttaneet inflaation hidastumista vuoden 2022 puolivälin jälkeen. Kireät työmarkkinat ja kallistuneita hintoja kompensoiva palkkojen nousu pitävät kuitenkin inflaatiovauhdin yhä yli 2 prosentin tavoitteen.
Rahapolitiikan kiristäminen on hillinnyt hintojen nousua
EKP:n rahapolitiikan kiristystoimet välittyivät merkittävissä määrin markkinakorkoihin vuoden 2023 kevääseen mennessä.
Rahapolitiikan toimilla vahvistettu inflaatio-odotusten ankkuroitumista
Inflaatio-odotuksilla on tärkeä merkitys hintakehitykselle. Odotukset tulevasta inflaatiovauhdista vaikuttavat sekä yritysten hinnoitteluun että palkansaajien palkkavaatimuksiin.
Mitä on rahapolitiikan normalisointi?
Inflaation nopea kiihtyminen on saanut keskuspankit normalisoimaan rahapolitiikkaansa. Tällä tarkoitetaan sitä, että keskuspankki kiristää rahoitusoloja nostamalla ohjauskorkojaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostaa energian hintaa ja pitkittää nopean inflaation jaksoa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti jenergiahyödykkeiden hintoja ja kiihdytti siten kuluttajahintainflaatiota. Öljyn ja maakaasun hinnannousu on näkynyt erityisesti euroalueen energiainflaatiossa.
Inflaatio-odotukset auttavat tulkitsemaan euroalueen inflaatiokehitystä
Inflaatio-odotukset ovat keskeisessä roolissa, kun arvioidaan tulevaa inflaatiota. Eri odotusten mittarit osoittavat, että lähivuosina inflaatio pysyttelee EKP:n kahden prosentin tavoitteen alapuolella.
Euroalueen stagnaation riski kasvanut koronakriisin myötä
Onko euroalue ajautumassa hitaan talouskasvun ja vaimean inflaation loukkuun koronakriisin seurauksena? Riski on kohonnut, mutta politiikkatoimilla ehkäistään negatiivisia kehityskulkuja.
Koronakriisiin vastaavia talouspolitiikan toimia eri maissa
Talouspolitiikalla vastataan yritysten ja kotitalouksien välittömään ahdinkoon. Suomen toimia on hyödyllistä verrata muissa maissa toteutettuihin toimiin.
Kauppasota heikentänyt merkittävästi maailmantaloutta
Suomen Pankin mallilaskelmien mukaan jo voimassa olevilla tullikorotuksilla on maailman BKT:n kasvuun noin 0,7 prosenttiyksikön kasvua hidastava vaikutus.
Vaihtoehtoislaskelmia Yhdysvaltojen finanssi- ja kauppapolitiikan kärjistymisen globaaleista vaikutuksista
Suomen Pankissa on tehty laskelmia maailmantalouden riskien vaikutuksista. Laskelmissa maailmantalouden kasvu heikentyy jyrkemmin kuin tällä hetkellä on ennakoitu.
Kriisin jälkeinen rahapolitiikan mallintaminen
Useat keskuspankit laskivat ohjauskorkonsa finanssikriisin jälkeen lähelle nollaa ja ottivat käyttöön epätavanomaisia rahapoliittisia toimia. Uusi tilanne on haastanut myös rahapolitiikan mallintamisen.
Huhut Phillipsin käyrän kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja
Euroalueen inflaatio on ollut hidasta viime vuosina. Ennen kriisiä vallinnut tapa selittää hidasta inflaatiota on haastettu.
Analyysi: Suomen kustannuskilpailukyvyn viimeaikainen kehitys
Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt 2000-luvulla. Vuoden 2017 alussa solmittu kilpailukykysopimus auttaa palauttamaan kadotettua kustannuskilpailukykyä.
Analyysi: Tuloerot kehittyneissä maissa – syyt ja seuraukset
Tuloerot ovat viime vuosikymmeninä globaalisti pienentyneet kehittyvien talouksien tulojen voimakkaan kasvun ansiosta.
Luonnollinen korko – hyödyllinen mutta epävarma talouden kuvaaja
Viimeisen 10 vuoden aikana kehittyneiden talouksien luonnollisen koron arvioidaan laskeneen huomattavasti. Arviot koron tasosta ovat kuitenkin epävarmoja, mikä hankaloittaa koron käyttämistä rahapolitiikan ohjenuorana.
Analyysi: Katsaus työmarkkinoiden sopimusjärjestelmiin
Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmät vaihtelevat jonkin verran kehittyneissä talouksissa. Euroopassa työehdoista sopiminen on yleisesti melko keskittynyttä.
Miksi Suomi ei pysy vertaistensa vauhdissa?
Vielä ennen taantumaa Suomi kuroi umpeen Euroopan vauraimpien pienten talouksien etumatkaa mutta on nyt jäämässä yhä enemmän jälkeen.