Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n 190 jäsenmaan keskuspankkien valuuttavarantoihin lisätään 650 miljardin dollarin arvosta IMF:n erityisnosto-oikeuksia. Sen avulla vahvistetaan IMF:n jäsenmaiden taloudellisia puskureita.
Globaali pandemia on voimistanut jo koholla olleita velkaantumisen riskejä etenkin köyhimmissä maissa.
Julkinen velka on globaalisti historiansa korkeimmalla tasolla koronakriisin myötä. Myös köyhimpien maiden velkaantuneisuus on kasvanut.
Globaalin pandemian aiheuttama taloudellinen sokki on ajamassa monet jo ennestään hauraat Afrikan maat kriisitilanteeseen.
Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tarvitaan politiikkatoimia kasvun vahvistamiseksi, budjettialijäämien supistamiseksi sekä velan läpinäkyvyyden ja hallinnan tukemiseksi.
Nationalismin kasvu sekä siirtolaisuuden, kansainvälisen kaupan ja globalisaation vastustaminen ovat ravistelleet Euroopan ja USA:n politiikkaa. Vastustuksessa on korostunut pelko kehittyneiden maiden työpaikkojen puolesta.
Eriarvoisuuden lisääntyminen ja sen merkitys talouden aktiviteetille on ollut pinnalla. Keskustelua on siivittänyt viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtunut tuntuva tuloerojen kasvu.
IMF:n uunituore ennuste maailmantalouden kasvusta on jälleen edellistä ennustetta alhaisempi. Erityisesti nousevien ja raaka-aineita vievien maiden näkymät ovat heikentyneet.
Kesän ja syksyn aikana IMF tulee punnitsemaan, kuuluuko Kiinan renminbi maailman merkittävimpien valuuttojen joukkoon.