
Suomen talous on noussut suhdannekuopasta uutena
Finanssikriisin jälkeinen taantuma jää Suomen taloushistoriaan poikkeuksellisen pitkänä. Kymmenen ja puoli vuotta siihen meni, mutta tänä vuonna BKT viimein ylitti aiemman suhdannehuipun.
Finanssikriisin jälkeinen taantuma jää Suomen taloushistoriaan poikkeuksellisen pitkänä. Kymmenen ja puoli vuotta siihen meni, mutta tänä vuonna BKT viimein ylitti aiemman suhdannehuipun.
Mitä digitalisaatio voisi tarkoittaa käytännössä ekonomistin työssä?
Lyhyen aikavälin ennustemallit eli ns. nowcasting-mallit hyödyntävät tarjolla olevaa tietoa taloudesta ja ennustavat kehitystä lähitulevaisuudessa.
Digitaalinen teknologia on parantanut hyvinvointia tavoilla, joita on vaikea mitata rahassa. Digitalisaation vaikutukset eivät myöskään näy täysimääräisesti BKT:ssä.
Kansainvälisen kaupan ja teknologian kehityksen globaalit trendit muokkaavat tuotanto- ja työpaikkarakenteita. Kiihtyvä automatisointi nostaa huolia, että pitkällä aikavälillä työ vähenee, palkkatulot supistuvat ja eriarvoisuus kasvaa.
Huoli työn häviämisestä on kulkenut mukana läpi länsimaisen taloushistorian ja noussut pinnalle erityisesti suurten rakennemuutosten kynnyksellä.
Digitalisaation tuomista mahdollisuuksista huolimatta talouskasvu ja erityisesti tuottavuuskasvu ovat viime vuosina jääneet vaimeiksi useissa länsimaissa.
Tietoa vallitsevasta taloustilanteesta saadaan vasta huomattavalla viiveellä, vaikka moniin päätöksiin tarvitaan reaaliaikaista dataa. Ennen virallisia tilastoja talouden tilaa arvioidaan lyhyen aikavälin ennustemalleilla.
Investointiaste on jäänyt finanssikriisin jälkeen kehittyneissä maissa matalaksi. Suomessa investoinnit tuotannolliseen pääomaan eivät ole riittäneet kattamaan edes pääoman kulumista.
Onko digitalisaatio höyryvoiman, sähkön tai polttomoottorin veroinen suuri mullistus, joka sinkoaa talouden hurjaan kasvuun?