Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Venäjän-kaupan loppumisella ei ole ollut isoja vaikutuksia koko talouden näkökulmasta. Venäjän-viennin romahdus ei ole vähentänyt monien tavaroiden koko vientiä, sillä vienti muihin maihin on kasvanut.
Valtion menojen ja yksityisen sektorin luototuksen vauhdikas kasvu yhdistettynä kotimaisen tarjonnan pullonkauloihin on johtanut epätasapainojen lisääntymiseen Venäjän taloudessa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja pakotteet painoivat Venäjän talouden viime vuonna taantumaan, mutta taantuma näyttää ainakin toistaiseksi jääneen selvästi odotettua lievemmäksi.
Venäjän öljyn viennin määrä on supistunut vain vähän Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäjä on löytänyt uusia markkinoita Intiasta, Kiinasta ja Turkista.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on ennen kaikkea valtava inhimillinen tragedia sekä isku Ukrainan taloudelle ja yhteiskunnalle. Myös Venäjä joutuu kuitenkin maksamaan kovan hinnan julmasta valinnastaan.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on synkentänyt Turkin talousnäkymiä jo muutoinkin vaikeassa taloustilanteessa. Paineet inflaation kiihtymiseen ja valuuttakurssin heikkenemiseen ovat kasvaneet entisestään.
EU asetti Venäjälle järjestyksessään jo kuudennen pakotekokonaisuuden. Pakotteiden seurauksena pääosa öljyn tuonnista Venäjältä EU-maihin lopetetaan.
Pääoma- ja tavaravirrat kehittyneistä talouksista Venäjälle ovat hyytyneet. Korkeiden raaka-ainehintojen ylläpitämien vientitulojen avulla Venäjä voi kuitenkin edelleen rahoittaa tuontiaan muista maista.
Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan ja siitä seuranneet länsimaiden massiiviset Venäjään kohdistuvat talouspakotteet ovat syösseet Venäjän markkinat jyrkkään pudotukseen sekä koko talouden luisumaan kohti syvää kriisiä.
Monilla mittareilla tarkasteltuna Turkin talous oli koronakriisin kynnyksellä haavoittuvammassa asemassa kuin vuosikymmentä aiemmin kansainvälisen finanssikriisin alla.
Viime kevään synkistä näkymistä huolimatta Venäjä vaikuttaa selvinneen koronakriisistä taloudellisesti pelättyä pienemmillä vahingoilla.
Venäjän talouden elpymisen odotetaan tänä vuonna vauhdittuvan vähitellen pandemiatilanteen helpottaessa sekä Venäjällä että globaalisti.
Venäjän talouspolitiikka on ollut viime vuosina melko tiukkaa. Talous on saatu vakautettua ja puskureita pahan päivän varalle kerättyä.
Venäjän talouteen kohdistuu parhaillaan kaksi toisiinsa liittyvää, mutta osin erillistä shokkia: koronapandemia ja öljyn hinnan romahdus.
Vaikka hallituksen vaihtuminen oli yllätys, markkinat reagoivat uuden hallituksen nimitykseen vaisusti.
Turkki on ollut yksi eniten kansainvälisistä markkinamyllerryksistä kärsineistä nousevista talouksista vuonna 2018.
Presidentti Putin antoi 7.5.2018 heti virkaanastujaistensa jälkeen uuden ns. ukaasin, jossa määritellään taloudelliset tavoitteet hänen neljännelle presidenttikaudelleen vuosiksi 2018–2024.
Turkin talouskehitykseen kohdistuva epävarmuus on jälleen lisääntynyt, mikä voi vaikeuttaa maan ulkoista rahoitusasemaa, rajoittaa investointeja sekä viivyttää talouspolitiikassa tarvittavia uudistuksia.
Nykyisellä öljyn hinnalla Venäjän rahat eivät riitä yhtä suuriin julkisen sektorin menoihin kuin aiempina vuosina. Venäjän valtio on finanssipoliittisten valintojen edessä.
Turkin naapurimaiden Irakin ja Syyrian talouksia ovat koetelleet viime vuosina alueen vakavat levottomuudet. Sisällissodat, taistelu ISISiä vastaan ja ratkaisematon kurdikysymys ovat johtaneet mittavaan inhimilliseen ja taloudelliseen ahdinkoon.