Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Asuntojen hintojen lasku vaikuttaa monin tavoin talouteen ja rahoitusjärjestelmään. Hyytyvä asuntokauppa lykkää asuntotuotantoa ja koettelee rakennusalaa. Asuntovarallisuuden arvon lasku pienentää kotitalouksien puskureita ja voi vähentää lainanottoa, kulutusta ja uusia sijoituksia.
Korkomenojen ja muiden elinkustannusten nopea kasvu on kääntänyt asuntojen hinnat noususta laskuun. Käänne on ollut jyrkkä suurten kaupunkien pienissä asunnoissa.
Asuntosijoittamisen riskejä kasvattavat vaihtuvakorkoisten lainojen suuri määrä ja korkosuojausten vähäisyys etenkin taloyhtiöiden lainoissa.
Asuntolainat ovat aiempaa suurempia ja pidempiä. Lainanottajien ei tule kerryttää liikaa velkaa, jotta korkojen nousu tai arkimenojen kasvu eivät kiristä heidän talouttaan liian tiukalle.
Euroopan järjestelmäriskikomitean tuoreen raportin mukaan asuntomarkkinoiden haavoittuvuudet ovat viime vuosina kasvaneet useimmissa Euroopan maissa.
Asunto- ja kiinteistökauppa on käynyt talouden epävarmuudesta huolimatta. Hintojen nopea nousu ja lainanannon kasvu lisäävät pohjoismaisten pankkien haavoittuvuuksia.
Aiempaa suurempi osa uusista asuntolainoista on myönnetty runsaasti velkaantuneille kotitalouksille. Suuria velkamääriä on etenkin kasvukeskuksien kotitalouksilla. Velkakatto hillitsisi liiallista velkaantumista.
Koronapandemia saattaa kärjistää Pohjoismaiden asuntomarkkinoilla pitkään kehittyneitä haavoittuvuuksia. Asuntomarkkinoiden häiriöt voivat kasvattaa pankkien luottoriskejä ja vaikeuttaa niiden varainhankintaa.
Vuonna 2016 Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti Suomea asuntomarkkinoihin liittyvistä haavoittuvuuksista. Varoitus on yhä aiheellinen.
Mitä enemmän kotitaloudet velkaantuvat noususuhdanteessa, sitä alttiimpia ne ovat vähentämään kulutusta, kun talouden kasvu alkaa hidastua.
Asuntovelat ovat kasvaneet sekä euromääräisesti että suhteessa tuloihin etenkin kasvukeskuksissa, missä asunnot ovat kalliimpia ja kysytympiä kuin muualla.
Kun velkaantuneet kotitaloudet supistavat kulutustaan laskusuhdanteessa, lisääntyvät myös yritysten talousvaikeudet.
Ruotsin asuntomarkkinariskien laajamittaisella toteutumisella voisi olla tuntuvia vaikutuksia muissakin Pohjoismaissa.
Taloyhtiölainojen kasvua ovat viime vuosina vauhdittaneet sekä uusien kerrostaloasuntojen vilkas rakentaminen että korjausrakentamisen lisääntyminen asuntokannan ikääntymisen myötä.
Kotitaloudet ovat Suomessa ja Ruotsissa ennätyksellisen velkaantuneita tuloihinsa nähden.
Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti Suomea ja seitsemää muuta maata niiden asuntomarkkinoihin liittyvistä keskipitkän aikavälin haavoittuvuuksista.
Suomessa pankkien tärkeimpään tuottolähteeseen, korkokatteeseen, kohdistuu nyt paineita useasta suunnasta.
Asuntomarkkinoiden uhkakuvien toteutuminen lisäisi samanaikaisesti luotonannon ja sijoitustoiminnan tappioita sekä kallistaisi varainhankintaa.
Suomessa asuntolainojen määrä on suuri pankkien muuhun lainanantoon ja pankeilta vaadittuihin omiin varoihin verrattuna. Haavoittuvuutta lisäävät myös kotitalouksien velkaantuneisuus ja varallisuuden painottuminen asunto-omaisuuteen.
Lainojen keskikoon kasvu ja maksuaikojen pidentyminen ovat pysyvästi lisänneet kotitalouksien haavoittuvuutta. Viime vuosina velkakehitys on tasaantunut.