Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta
Kiinteäkorkoisten yrityslainojen osuus eroaa toimialojen välillä, mutta ero on vielä merkittävämpi eri euroalueen maiden välillä. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa valtaosa yrityslainoista on sidottu kiinteään korkoon, kun taas Suomessa vastaava osuus on hyvin pieni.
Kansainvälinen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka korkeat korot ovat koetelleet velallisia. Riskinottohalukkuus rahoitusmarkkinoilla on lisääntynyt, mutta sijoittajat seuraavat tarkasti etenkin inflaation ja kiinteistömarkkinoiden luottoriskien kehitystä. Kansainvälisen rahoitusvakauden näkymät ovatkin kaikkiaan aiempaa valoisammat.
Kiinassa talouskasvu on viime aikoina heikentynyt mm. kiinteistösektorin ongelmien ja koronasulkujen myötä. Euroalueella tämä näkyy ensisijaisesti Kiinan-viennin hiipumisena ja tuotantoketjuhäiriöiden kasvuna.
Kiinan virallisten, bruttokansantuotteen kasvua kuvaavien lukujen todenmukaisuuteen on jo vuosia kohdistunut epäilyksiä. Vaikka kasvutavoitteita on Kiinassa asetettu jo pitkään, vasta vuoden 2012 jälkeen niitä lähdettiin seuraamaan selvästi tarkemmin.
Suomen Pankin mallilaskelmien mukaan jo voimassa olevilla tullikorotuksilla on maailman BKT:n kasvuun noin 0,7 prosenttiyksikön kasvua hidastava vaikutus.
Negatiiviset korot ovat olleet osa EKP:n elvyttävää rahapolitiikkaa jo yli viiden vuoden ajan. Tutkimukset osoittavat, että lievästi negatiivisten korkojen hyödyt ovat haittoja suuremmat.
Erinäisillä kaupan esteillä voi olla hyvin arvaamattomia seurauksia. Suurimpana syynä siihen ovat nykyajan monimutkaiset tuotantoketjut.
Osa vaikutuksista toteutui ennakoidusti. Volatiliteetti markkinoilla kasvoi, pörssikurssit laskivat, inflaatio-odotukset nousivat ja punta heikentyi.
Nousevien talouksien tilanne on kesästä 2015 lähtien varjostanut globaalia rahoitusmarkkinakehitystä ja luo näin riskejä myös kehittyneiden maiden kasvunäkymiin.