Tekoäly voi oikein käytettynä parantaa talousosaamistamme
Tekoälyn vaikutukset ulottuvat sekä yksittäisten kansalaisten arkeen, että koko finanssisektorin toimintamalleihin.
Tekoälyn vaikutukset ulottuvat sekä yksittäisten kansalaisten arkeen, että koko finanssisektorin toimintamalleihin.
Komission talousosaamisen strategian tavoitteena on parantaa kansalaisten talousosaamista ja helpottaa sijoittamista, jotta säästöjä kohdennettaisiin tehokkaammin pääomamarkkinoille. Tavoitteena on auttaa kansalaisia tekemään parempia taloudellisia päätöksiä sekä sen myötä lisätä heidän hyvinvointiaan ja taloudellista itsenäisyyttään. Tavoite on, että kansalaisten parempi talousosaaminen edistää talouskasvua Euroopassa.
Taloudellinen päätöksenteko on usein kompleksisempaa kuin kuvittelemme. Päivittäiset ostokset ovat rutiininomaisia päätöksiä, mutta mitä isommista rahamääristä pitää päättää, sitä vaativammaksi päätöksenteko tulee. Tämä vaatii valmiuksia hakea ja käsitellä oleellista ja luotettavaa tietoa. Taloudellista päätöksentekoa voi harjoitella myös pelillisten työkalujen avulla.
Talousosaamisen tutkimuksen kehittäminen on olennainen osa talousosaamisen strategian toteutusta. Strategian toteutuksessa on tärkeää tutkimuksen ja käytännön talousosaamistyön välinen vuoropuhelu.
Suomen ensimmäinen talousosaamisen strategia pyrkii nostamaan suomalaisten talousosaamisen maailman kärkeen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta realistinen. Globaali talous ja digitalisaation kehittyminen edellyttävät kansalaisilta vahvaa talousosaamista. Ymmärrys talouden perusasioista on tänä päivänä yksi keskeisistä kansalaistaidoista. Keskuspankin näkökulmasta korostuu erityisesti ymmärrys säästämisestä, velan hallinnasta ja sijoittamisesta.
On tärkeää tunnistaa sosioekonomisen taustan vaikutus talousosaamiseen varhain, jotta nuorille saadaan tukea ennakoivasti. Nuoret tarvitsevat talousosaamisen osa-alueista tietojen ja taitojen lisäksi asennekasvatusta, jolla lisätään heidän kiinnostustaan raha-asioihin ja rakennetaan tervettä itseluottamusta.
Suomen kansallisen talousosaamisen strategian tavoitteeksi on asetettu, että olisimme vuoteen 2030 mennessä maailman paras talousosaamiskansa. Suomen talousosaamisstrategiaa on käsitelty kansainvälisissä tapaamisissa ja seminaareissa, ja se on myös poikinut vierailuja Suomen Pankin talousosaamiskeskukseen.
Monet tutkimukset ovat osoittaneet suomalaisten kotitalouksien heikon taloudellisen varautumisen, niin myös uusi komission selvitys.
OECD:n talouskasvatusverkoston (INFE) kevätkokouksessa käsiteltiin talousosaamisen mittaamista, koska se on yksi OECD/INFEn päätehtävistä. Talousosaamisen mittaamista aloitettiin kehittää vuonna 2009 ja ensimmäinen kysely toteutettiin vuonna 2016.
OECD:n talouskasvatusverkostossa kiinnostuttiin koronapandemian aikana taloudellisesta hyvinvoinnista, josta monet maat tekevät nyt tutkimusta. Useiden maiden mielestä talousosopetukselle on erityinen tarve nyt myös nopean inflaation aikana.
Talousosaamisen edistäminen on pitkälti painottunut kouluikäisiin ja nuoriin, koska he ovat hyvin saavutettavissa oppilaitoksissa.
OECD:n kansainvälinen talouskasvatusverkosto (OECD-INFE) piti kokouksen huhtikuun viimeisellä viikolla. Blogissa tuodaan esille kokouksen seikkoja, joita myös Suomessa voisimme huomioida.
Euroopan komissio ja OECD:n kansainvälinen talouskasvatusverkosto julkaisivat tammikuussa aikuisten talousosaamisen edistämiseen viitekehyksen, jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten talousosaamista ja auttaa heitä eri elämänvaiheissa tekemään hyviä päätöksiä omassa taloudessaan.
OECD/INFE:n piirissä on kerätty runsaasti tietoa koronapandemian vaikutuksista kansalaisten talouteen ja toimista heidän auttamisekseen.
OECD:n talouskasvatuksen kansainvälinen verkosto julkaisi uuden tutkimuksen digitaalisen talousosaamisen keinoista, joiden avulla voidaan parantaa taloudellista selviytymiskykyä. Tutkimus käynnistettiin koronapandemian aiheuttaman kansalaisten taloudellisen ahdingon siivittämänä. Blogissa esitellään tutkimuksen keskeisimpiä tuloksia.
Korona ei ole onneksi keskeyttänyt kansainvälistä yhteistyötä talousosaamisen alan toimijoiden kesken. Kesäkuun talousosaamisen konferenssiin osallistui tutkijoita ja käytännön toimijoita eri puolilta Eurooppaa.
OECD:n talouskasvatuksen kansainvälisen verkoston (OECD International Network on Financial Education INFE) sääntömääräinen kokous pidettiin 6.-7.5. virtuaalisena. Kokoukseen osallistui noin 120 organisaatiota monesta eri maasta.
Taloudellinen toimintaympäristö muuttuu koko ajan ja tarve talousosaamisen kohentamiselle on huomattu sekä Suomessa että kansainvälisesti. Talousosaamisen edistämiseen on päätetty panostaa myös EU-tasolla.
On perusteltua antaa nuorille ja nuorille aikuisille opastusta taloudelliseen itsenäistymiseen, samoin kuin tukea syrjäytymisvaarassa olevia.
Nyt, kun Suomen ensimmäinen talousosaamisen strategiaehdotus alkaa olla valmiina, on hyvä katsoa taaksepäin ja muistella tämän vuoden aikana saatuja oivalluksia ja oppeja.