Korot nyt ennallaan – rahapolitiikka tukee yhä inflaation hidastumista

Poliittinen epävarmuus varjostaa Euroopan talouden tunnelmia. Ranskan politiikan kiemurat ja Yhdysvaltain presidenttikampanjan dramaattiset käänteet kasvattavat epävarmuutta euroalueen talouskehityksestä.

Nämä asiat olivat vahvasti esillä, kun pidimme tällä viikolla Euroopan keskuspankin neuvoston kokouksen Frankfurtissa. Ne korostavat euron merkitystä vakauden ankkurina. Ohjauskorkoja emme tämänkertaisessa kokouksessamme muuttaneet. Tarkimmin seurattu talletuskorko pysyy siten 3,75 prosentissa, johon laskimme sen kesäkuussa.

Teollisuuden alakulo jatkuu

Viimeaikaiset tiedot euroalueen talouden tilasta ovat vaisunpuoleisia.  Euroalueen talouskehitys nojaa yhä selvemmin palveluihin.

Teollisuuden tilanne on puolestaan synkkä, eikä siinä nähdä vielä piristymistä. Tämä herättää kysymyksen siitä, kuinka pysyvä tila on. Teollisuustuotannon heikkous jatkuu, vaikka energiakustannusten nousuun liittyvät alkuperäiset syyt näyttävät pääosin hävinneen. Euroalueen energialasku (energiatuonnin osuus bruttokansantuotteesta) on pudonnut takaisin yli kuudesta noin kolmeen prosenttiin, mikä on lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

Jos euroalueen teollisuus ja investoinnit eivät ala pian toipua ja kasvu on palveluiden varassa, niin ennustettu tuottavuuskasvun piristyminenkin voi olla vaakalaudalla. On otettava huomioon sekin mahdollisuus, että teollisuustuotannon vaisu vire ei olekaan niin väliaikaista ja suhdanneluonteista kuin on oletettu. Sotaa käydään Euroopan maaperällä ja kilpailuasemamme teknologia- ja kauppasodan riivaamassa kansainvälisessä taloudessa on monella tapaa erittäin vaikea.

Inflaatio on hidastumassa kohti tavoitetta

Iso kuva on edelleen se, että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä hidastumassa EKP:n 2 prosentin tavoitteeseen. Tätä käsitystä vahvistaa osaltaan inflaatio-odotusten ankkuroituminen hyvin lähelle tavoitetta.

Toisaalta inflaation hidastumiseen lähikuukausina liittyy epävarmuutta, mikä johtuu erityisesti sitkeästä palveluinflaatiosta ja sen taustalla olevasta nopeasta palkkakehityksestä. Ennustettua nopeamman inflaation riskit eivät siten ole poistuneet.

Pyrimme päätöksessämme toimivaan tasapainoon. Varmistamme EKP:n neuvostossa, että inflaatio palautuu kahden prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteeseensa ajallaan, ja säädämme rahapolitiikan mitoituksen sen mukaisesti. Näin toimien emme aiheuta tarpeetonta haittaa talouskasvulle pitämällä korkoja liian pitkään rajoittavalla tasolla.

Epävarmuus viivästyttää koronlaskuja

Päätöksenteossa arvioimme erityisesti kolmea tekijää: inflaationäkymiä, energian ja ruoan hinnasta puhdistetun pohjainflaation dynamiikkaa ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta.

Epävarmuus inflaation kehityksestä sekä etenkin vaaleihin, geopolitiikkaan ja protektionismin nousuun liittyvät riskit puoltavat sitä, että päätöksenteossa nojataan ajantasaisiin, monipuolisiin tietoihin. Käytämme tilastotietoja, analyyseja ja ennusteita laajasti päätöksentekomme tukena sen sijaan, että tuijottaisimme yksittäisiä datahavaintoja. Emme ole sitoutuneet ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.

Ei omakaan kesä ole silti kulunut vain odotellessa tietoja, jotka vahvistaisivat inflaation hidastumisen. Kesä on kulunut paitsi Frankfurtissa myös saunan lauteilla ja  välillä tiiviisti ruudun ääressä. Viheriöllä on tullut käytyä ihan ominkin jaloin mm. veteraanien ”Helsinki-Cupissa”, jota myös SM-turnaukseksi kutsutaan.

Jalkapallon Euroopan mestaruus ratkottiin viime sunnuntaina Saksassa. Turnauksessa voittoon ylsi Espanja, jonka tekninen osaaminen ja aktiivinen joukkuepeli yhdistettynä rennonnäköiseen peli-iloon veivät lopulta mestaruuteen asti.

Rennonnäköinen ja vaivattomalta näyttävä syöttöpeli kätkee kuitenkin taustalle paljon työtä, tarkkaa analyysia matkan varrella sekä muutoksia pelitapaan tilanteen niin vaatiessa. Tästä voi ottaa mallia myös talouden kentille, jotta näemme ratkaisumaaleja myös Euroopan taloudessa.