Korkoja laskettiin jälleen – taustalla inflaation hidastuminen ja heikentynyt kasvunäkymä

Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontui tällä viikolla Ljubljanassa, jossa Slovenian keskuspankki isännöi säännönmukaisen rahapolitiikkakokouksen. Keskustelujen aiheena oli euroalueen talouden ja inflaation tilannekuva, ja miten rahapolitiikan tulisi reagoida siihen.

Viime aikoina saadut tiedot taloudesta ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että euroalueen inflaatio on vakautumassa kahden prosentin tavoitteeseen. Toisaalta talouden kasvunäkymät ovat heikentyneet. Tältä pohjalta päätimme laskea keskeisintä ohjauskorkoamme, talletuskorkoa, 0,25 prosenttiyksikköä 3,25 prosenttiin. Tämä oli kolmas koronlasku sen jälkeen, kun aloitimme keventämään rahapolitiikkaa kesäkuussa 2024.

Inflaatio jatkanut hidastumistaan

Inflaatio hidastui syyskuussa jopa odotettua enemmän, lähes kokonaan energiahintojen ennustettua hitaamman nousun ansiota. Lähi-idän tilanne ylläpitää suurta epävarmuutta energiahintojen tulevasta kehityksestä.

Iso kuva on, että inflaatio hidastuu trendinomaisesti. Samalla kasvunäkymät ovat heikentyneet, mikä alentaa hintapaineita entisestään.

Palkka- ja palveluinflaatio ovat silti yhä koholla. Inflaation hidastuminen, kasvunäkymän heikkeneminen ja työmarkkinoiden viileneminen ovatt kuitenkin omiaan pienentämään palkkapaineita, minkä voi odottaa näkyvän jatkossa myös palveluinflaation laantumisena.

Kulutusvetoinen kasvu ei euroalueella ole käynnistynyt, vaan säästämisaste on päinvastoin noussut uuteen ennätykseen. Tuottavuuskasvu ei myöskään ole piristynyt – eikä sen nopea piristyminen lähiaikoina vaikuta todennäköiseltä, kun katsoo euroalueen teollisuuden heikkoa tilannetta, vientinäkymien heikkenemistä ja laskevaa investointiastetta. On mahdollista, että euroalueen kasvunäkymä jää pidempiaikaisesti rakenteellisten tekijöiden takia ennakoitua heikommaksi. Tämän vuoksi euromaiden tulee panna vauhtia sellaisiin rakenteellisiin uudistuksiin, joilla parannetaan talouden dynamiikkaa.

Työllisyys on toistaiseksi jatkanut nousuaan ja euroalueen työttömyysaste on pysynyt ennätyksellisen pienenä, 6,4 prosentissa. Toisaalta avoimet työpaikat ovat vähentyneet ja yritysten työllisyysodotukset ovat heikentyneet. Työmarkkinoiden viileneminen on siis jatkunut. Kysymys kuuluu, kuinka kauan tämä voi jatkua ilman että työttömyys heikkenee, jos kasvu ei vahvistu. Suomessa työttömyysaste on noussut 8,3 prosenttiin.

Hintavakaus tukee talouskasvua

Rahapolitiikka voi parhaiten tukea kestävää kasvua ja tuottavuuden noston vaatimia investointeja turvaamalla hintavakauden. Näkymien epävarmuus korostaa edelleen riippuvuutta taloutta koskevista tuoreista tiedoista ja analyysista. EKP:n neuvostossa emme siis sitoudu ennakoivasti mihinkään korkouraan.

EKP:n neuvostossa olemme päättäneet säilyttää täyden toimintavapauden korkopäätöksiä tehtäessä kaikissa tulevissa kokouksissa. Seuraava kerran rahapolitiikan mitoituksesta päätämme joulukuun puolivälin alla. Perustamme jatkossakin rahapoliittiset päätöksemme kokonaisarvioon inflaationäkymistä, pohjainflaation dynamiikasta ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta.