EKP:n koronlaskut tukevat kasvua, mutta Euroopan olisi päästävä paremman tuottavuuden tielle

Kokoonnuimme tällä viikolla Frankfurtissa säännönmukaiseen rahapolitiikkakokoukseen, jossa saimme tuoreen katsauksen talouden ja markkinoiden tilanteesta. Kävimme asiallisen keskustelun niiden vaikutuksesta rahapolitiikkaan. Sen päätteeksi päätimme laskea ohjauskorkoamme 0,25 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa, että talletuskorko on nyt 3,5 prosenttia. Viimeksi korkoja laskettiin kesäkuussa.

Samalla teknisenä muutoksena ns. korkoputki eli rahamarkkinoiden korkeimman ja matalimman koron ero kapenee maaliskuussa tehdyn rahapolitiikan toimeenpanouudistuksen mukaisesti.Perusrahoitusoperaatioiden koron ja talletuskoron välistä eroa pienennetään syyskuusta alkaen 0,50 prosenttiyksiköstä 0,15 prosenttiyksikköön, joten perusrahoitusoperaatioiden korkoa laskettiin nyt yhteensä 60 korkopisteellä 3,65 prosenttiin. Päätöksellä ei vaikuteta rahapolitiikan viritykseen vaan varmistetaan, että ohjauskorkojen muutokset välittyvät markkinakorkoihin tehokkaasti myös jatkossa. Maksuvalmiusluottojen ja perusrahoitusoperaatioiden välinen korkoero pysyy ennallaan 0,25 prosenttiyksikössä, joten maksuvalmiusluoton korko on nyt 3,9 %. Lue lisää rahapolitiikan toimeenpanojärjestelmän uudistamisesta Tuomas Välimäen blogista EKP uudisti rahapolitiikan toimeenpanon menettelyjä – Euro ja talous. 

Inflaatiotavoitteen saavuttamisessa on edetty hyvin

Rahapolitiikan keventämiselle oli hyvät perustelut. Inflaatio jatkaa hidastumistaan ja inflaatio-odotukset ovat lähellä EKP:n 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitetta. Toisaalta euroalueen talouden kasvunäkymä on ennustettua vaimeampi ja teollisuus heikossa hapessa.

EKP julkaisi eilen päivitetyn inflaatioennusteen euroalueelle. Sen mukaan inflaatio hidastuu tänä vuonna keskimäärin 2,5 prosenttiin viime vuoden 5,4 prosentin vauhdista. Tuoreimmat tilastotiedot viittaavat toisaalta edelleen sitkeään palveluhintainflaatioon ja nopeaan, vaikkakin hieman hidastuvaan palkkojen kasvuun, joten tie inflaatiotavoitteeseen on kuoppainen. Inflaation ennustetaan kuitenkin vakautuvan edelleen 2,2 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,9 prosenttiin vuonna 2026.

Inflaation hidastuminen yhdistettynä palkkojen melko nopeaan kasvuun tukee kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvua euroalueella, mikä vahvistaa ajan myötä talouden nyt vaimeaa kasvua.

Euroalueen kasvu piristyy vähitellen

EKP myös tarkisti euroalueen kasvuennustettaan hitusen heikomman kehityksen suuntaan. Kuluvana vuonna kasvu yltää ennusteen mukaan 0,8 prosenttiin, mutta piristyy ensi vuonna 1,3 prosenttiin ja seuraavana 1,5 prosenttiin.

Kasvunäkymään liittyy silti kysymysmerkkejä, ekonomistikielellä alasuuntaisia riskejä. Etenkään euroalueen teollisuustuotannossa ei vielä näy elpymisen merkkejä. Kasvu on lisäksi eritahtista jäsenmaiden välillä. Geopoliittinen tilanne ei osoita paranemisen merkkejä. 

Suomen kannalta tärkeä Saksan talous kasvaa heikosti. Saksan ja koko euroalueen teollisuussektoria leimaa pitkittynyt alisuoriutuminen ja krooniselta vaikuttava taantuma. Kehityksen kääntäminen edellyttää eurooppalaisen kilpailukyvyn merkittävää parantamista.

Euroopan päästävä voimakkaampaan tuottavuuden kasvuun

On käymässä yhä selvemmäksi, että euroalueen kasvun heikkous on rakenteellisempaa kuin olisimme odottaneet tai toivoneet. Vaikka euroalueen pidemmän aikavälin kasvu- ja kilpailuhaasteita ei voida ratkaista rahapolitiikalla, korkojen lasku tuo tervetullutta helpotusta kotitalouksille ja yrityksille. Koronlasku toimii osaltaan kannustimena investoinneille, joita tarvitaan lisäämään pitkän aikavälin tuottavuutta.

Euroopan on päästävä voimakkaampaan tuottavuuden kasvuun monestakin syystä: väestö ikääntyy, vihreät investoinnit vaativat valtavasti rahoitusta, julkiset velat ja alijäämät ovat suuria ja puolustusmenoja on lisättävä. Tämä edellyttää vahvaa ja yhtenäistä vastausta EU:lta.

Se on pääviesti myös EKP:n edellisen pääjohtajan Mario Draghin tuoreessa EU:n kilpailukykyä koskevassa raportissa. Raportissa korostetaan kolmea keskeistä toiminta-aluetta: 1) innovaatiokuilun kurominen Yhdysvaltoihin nähden, 2) Euroopan kunnianhimoisten ilmasto- ja kilpailukykytavoitteiden yhteensovittaminen ja 3) turvallisuuden parantaminen ja kriittisten riippuvuuksien vähentäminen.

Vaikka julkinen huomio on ollut valtavien investointien vaatimissa suurissa summissa ja niiden rahoituksessa, Draghin raportti painottaa ensisijaisesti rakenteellisia uudistuksia sekä jäsenmaissa että Euroopan unionissa. Esimerkiksi energiainfran parantaminen yli jäsenmaiden rajojen yhteisillä eurooppalaisilla ratkaisuilla ja Horisontti-tutkimusohjelman suuntaaminen enemmän läpimurto- ja kärkiteknologioiden kehittämiseen – aivan oikeita tavoitteita. Raskaan ja pirstaloituneen sääntelyn keventäminen puolestaan on välttämätöntä yritysten kasvun ja kilpailukyvyn kannalta, etenkin pk-yritysten. Pitää toivoa, että raportti saa ansaitsemansa huomion sekä uudelta EU:n komissiolta että kansallisilta hallituksilta.

Rahapolitiikka voi parhaiten tukea kestävää kasvua ja tuottavuuden noston vaatimia investointeja turvaamalla hintavakauden. Tällä hetkellä vallitsevat epävarmuustekijät korostavat edelleen riippuvuutta taloutta koskevista tuoreista tiedoista ja analyysista. EKP:n päätökset tehdään kokous kokoukselta, eikä sitouduta ennakoivasti johonkin korkouraan.

Säilytämme siis täyden toimintavapauden ja joustavuuden korkopäätösten tekemisessä kaikissa tulevissa kokouksissa. Seuraavat sääntömääräiset rahapolitiikkakokoukset pidetään loka- ja joulukuussa. EKP:n neuvosto perustaa rahapoliittiset päätöksensä jatkossakin arvioon inflaationäkymistä, energian ja ruoan hinnasta puhdistetun pohjainflaation dynamiikasta sekä rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta.