Blogit

Euroopan keskuspankin neuvosto oli eilen hyvässä paikassa päättämässä rahapolitiikasta – Firenzessä, jolla on ollut iso rooli Euroopan historiassa, niin valtiollisen ajattelun kehityksessä kuin modernin pankkitoiminnan synnyssäkin. Pidimme siellä neuvoston vuosittaisen Frankfurtin ulkopuolinen kokouksen, Machiavellin ja Medicien maisemissa.

Suomen Pankki kertoi 28.10., että maksuneuvosto siirtää suomalaisen pikamaksamisen kehittämiseen tähtäävän hankkeen Siirto Brandin toteutettavaksi. Mistä tässä oikeastaan on kyse?

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde on usein todennut, että tulevat rahapoliittiset päätökset ovat datariippuvaisia. Mitä se tarkoittaa? Sitä, että EKP:n neuvosto seuraa ja arvioi tarkasti uusimpia talous- ja rahoitustilastoja. Rahapoliittiset päätökset tehdään sen perusteella, miltä hintojen tuleva kehitys näyttää talouden ja rahoitusmarkkinoiden toteutuneen kehityksen perusteella.

Tänään on ollut merkittävä päivä Suomen talouden palauttamiseksi kestävälle pohjalle. Eduskuntaryhmät kertoivat saavuttaneensa laajan parlamentaarisen yhteisymmärryksen siitä, miten Suomen julkisen talouden velkakestävyys varmistetaan.

IMF (International Monetary Fund, Kansainvälinen valuuttarahasto) julkaisi syksyn ennusteensa World Economic Outlook -raportissa 14. lokakuuta. IMF:n ennusteen mukaan maailmantalouden näkymät eivät olekaan niin synkät kuin keväällä pelättiin.

Komission talousosaamisen strategian tavoitteena on parantaa kansalaisten talousosaamista ja helpottaa sijoittamista, jotta säästöjä kohdennettaisiin tehokkaammin pääomamarkkinoille. Tavoitteena on auttaa kansalaisia tekemään parempia taloudellisia päätöksiä sekä sen myötä lisätä heidän hyvinvointiaan ja taloudellista itsenäisyyttään. Tavoite on, että kansalaisten parempi talousosaaminen edistää talouskasvua Euroopassa.

Venäjän hallituksen hyväksymä uusi alustava budjettikehikko viittaa aiempaa tiukempaan finanssipolitiikkaan. Valtiontalouden tilanne on vaikeutunut alijäämäisten sotavuosien myötä. Koko taloutta valjastetaan entistä enemmän sotamenojen rahoittamiseen.

Suomen Pankki toteuttaa rahapolitiikkaa lainaamalla Suomessa toimiville pankeille rahaa vakuudellisten luotto-operaatioiden avulla. Eurojärjestelmä hyväksyy luottojensa vakuutena laajan joukon omaisuuseriä. Näihin sisältyy sekä jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita että pankkien yrityksille tai julkisyhteisöille myöntämiä lainoja, eli lainasaamisia.

USA pyrkii maailman digitaalisen rahoituksen ja kryptomarkkinan keskukseksi. Sen tavoitteena on edistää innovaatioita, houkutella investointeja ja vahvistaa dollarin kansainvälistä asemaa sekä USA:n valtionvelan kysyntää.

Kun suurvallat vetävät kauppasodan rintamalinjoja, pienemmät taloudet jäävät herkästi sivustaseuraajiksi. Afrikan maat eivät ole tässä poikkeus.

Suomen Pankin yhtenä tehtävänä on valvoa maksu- ja selvitysjärjestelmien luotettavaa ja tehokasta toimintaa. Johdonmukaisuuden ja ennakoitavuuden vuoksi Suomen Pankki on julkaissut linjaukset, joiden mukaisesti se vaikuttaa maksu- ja selvitysjärjestelmien sekä maksupalveluiden kehitykseen.

Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa ja viime vuosina Etelä-Euroopassa on koettu voimakkaita hellejaksoja. Lämpöaalloilla on inflaatiota kiihdyttävä vaikutus, joka tulee pääosin ruoan kallistumisesta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja äärisääilmiöihin varautuminen on tärkeää myös hintavakauden näkökulmasta. Maataloudessa joudutaan arvioimaan eri viljelylajikkeiden kuumuudensietoa, kastelujärjestelmiä ja veden riittävyyttä sekä energiasektorilla sähköverkkojen kestävyyttä ja aurinkoenergian varastointia. Heikoin lenkki saattaakin olla ihminen, jonka sopeutuminen äärisäihin on vielä arvoitus.

Finanssipolitiikan sääntöjen perimmäisenä tavoitteena on turvata julkisen talouden kestävyys. Hyvä finanssipolitiikan sääntö on yksinkertainen, joustava ja toimeenpantava.

Suomen taloudella ja työmarkkinoilla on edessään isoja rakenteellisia mullistuksia. Jos onnistumme yhteiskuntana sopeutumaan tekoälymurrokseen, nopea teknologinen kehitys voi antaa Suomen talouden pitkän aikavälin laahaavalle kasvulle vauhtia. Avainasemassa rakennemuutokseen sopeutumisessa on koulutus.

Suomen tavaravienti on kautta historian rakentunut kotimaisten luonnonvarojen ja niiden jalostamisen varaan, mutta luonnonvaroihin perustuvan viennin ongelma on, että sen jalostusarvo jää tyypillisesti vähäiseksi. Maailmanmarkkinoiden kilpailu bulkkituotteissa on ankaraa, ja markkinat ovat alttiita suhdanteille ja maailmatalouden häiriöille. Jos Suomen vienti suuntautuisi raaka-aineiden ja välituotteiden sijaan enemmän korkean osaamisen tuotteisiin, sopeutuminen erilaisiin maailmantalouden häiriöihin tapahtuisi helpommin.

Generatiivista tekoälyä pidetään merkittävänä teknologisena murroksena, jonka vaikutukset voivat vertautua höyrykoneen, sähkön, mikrotietokoneen tai internetin keksimiseen. Se, onko tekoäly todellinen teknologinen vallankumous, vai sittenkin vain ICT-teknologia muiden joukossa, ei riipu pelkästään teknologiasta itsestään vaan sitä ympäröivästä maailmasta.

Heinäkuun puolivälissä EU-maat pääsivät viimein sopuun kahdeksannestatoista Venäjän-vastaisesta pakotepaketista. Pakotteiden tarkoituksena on edelleen heikentää Venäjän kykyä käydä hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan ja tukea EU:n tavoitetta hyökkäyssodan lopettamisesta.

Euroopan pankkiviranomainen (EBA) julkaisi kahden vuoden välein toteutettavan pankkien stressitestin tulokset perjantaina 1.8.2025. Stressitestissä pankkeja koetellaan kolme vuotta kestävällä epätodennäköisellä, mutta mahdollisella epäsuotuisalla skenaariolla. Testin tuloksena saadaan epäsuotuisan skenaarion arvioitu vaikutus pankkien luottotappioihin, vakavaraisuuteen ja kykyyn kantaa tappioita vuosien 2025–2027 aikana. Tulosten mukaan eurooppalaisten pankkien tappionkantokyky on parantunut viimeisten kahden vuoden aikana.

Maksamisen kenttä Euroopassa on edelleen murroksessa. Uudet sääntelykehykset, teknologiset innovaatiot ja geopoliittiset realiteetit muovaavat maksamisen tulevaisuutta tavalla, joka vaatii sekä nopeaa reagointia että pitkäjänteistä visiota. Erilaisten maksuratkaisujen yhteentoimivuus on keskiössä niiden kilpailukyvyn säilyttämisessä.

Yhdysvallat on lisännyt tulleja huomattavasti Trumpin edellisestä presidenttikaudesta alkaen, aiemmin erityisesti Kiinalle, mutta nyt selvästi laajemmin muillekin maille.