Blogit

Suomen kaltainen pieni maa on vaarassa jäädä teknologisessa kehityksessään perässähiihtäjäksi, sillä suurin osa tuottavuutta parantavista innovaatioista on tuontitavaraa. Panostamalla innovaatioihin ja tuotekehittelyyn suomalaisyritykset voivat silti tuoda markkinoille tuotteita ja palveluita, joilla on mahdollista erottua kilpailijoistaan.

Suomen talouden menestystä verrataan perinteisesti Ruotsiin ja Euroopan Unioniin. Vastaavasti Euroopan kilpailukyvyn vertailukohtana käytetään USA:ta ja koko globaalia markkinaa. Näiden vertailujen viesti on ollut ikävä sekä Suomelle että Euroopalle: muualla taloudet ovat kasvaneet ja pörssikurssit nousseet vauhdikkaammin kuin meillä. Kilpailukykymme parantamiseen ei löydy yhtä patenttilääkettä, mutta pääomamarkkinaunionin toteuttamisella luomme edellytyksiä korjaustoimien toteuttamiselle.

Euroalueen talouskasvu on piristymässä ja kovin inflaatiopaine on hellittänyt. Päätimme EKP:n neuvostossa laskea ohjauskorkojamme 0,25 prosenttiyksiköllä. Inflaation vakauttamisessa tavoitteeseen on edistytty merkittävästi etenkin syyskuun 2023 jälkeen.

Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka muun muassa talouden pitkittynyt taantuma, asuntomarkkinoiden jäätyminen, koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota ja kasvaneet geopoliittiset jännitteet ovat viime vuosina testanneet järjestelmän iskunkestävyyttä. Vakaus ei ole sattumaa eikä edes hyvää tuuria. Noin 15 viime vuoden aikana pankkien ja muiden rahoitusjärjestelmän toimijoiden sääntelyä ja valvontaa on parannettu merkittävästi.

Suurten valtionpankkien rinnalla Venäjällä toimii useita ulkomaalaisia pankkeja. Niillä on pieni mutta tärkeä rooli Venäjän pankkisektorilla mm. ulkomaankaupan maksujen välittämisessä. Ulkomaisten pankkien osuus koko pankkisektorin lainakannasta on kuitenkin supistunut.

Asuntomarkkinat ovat reagoineet voimakkaasti korkojen poikkeuksellisen nopeaan nousuun. Asuntokauppojen lukumäärä on pudonnut selvästi, mutta uusien ensiasuntolainojen kasvoi selvästi loppuvuodesta 2023.

Kiinan nopea kasvu on heijastunut maailmantalouteen ja suoraan tai epäsuorasti kaikkiin maailman maihin. Kiina on meille tärkeä, halusimme sitä tai emme. Sen vuoksi on tärkeää seurata ja ymmärtää mitä Kiinassa tapahtuu, sillä se heijastuu tavalla tai toisella myös Suomeen ja koko Eurooppaan.

Geopoliittisten jännitteiden kiristyminen on vakava haaste kansainväliselle yhteisölle. Kansainvälisen yhteisön perusarvot, kuten alueellinen koskemattomuus ja hyökkäyssodan tuomitseminen, eivät voi jäädä yksimielisyyden vaatimuksen jalkoihin.

IMF:n arvion mukaan inflaatio ja talouskasvu hidastuvat, mutta maailmantalous välttää taantuman. Talouskasvun odotetaan kuitenkin jäävän selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa hitaammaksi.

Eurooppa eroaa Yhdysvalloista, kun on kyse markkinoiden keskittymisestä ja yritysten voittojen kasvusta. Sen sijaan että murehditaan supertähtiyritysten markkinaosuuden mahdollista kasvua Euroopassa, olisi ehkä aiheellisempaa kantaa huolta niiden puutteesta vanhalla mantereella.

Rahapolitiikan toteuttaminen on keskuspankin ydintehtävä. Suomen Pankin tase on kasvanut merkittävästi vuodesta 2015 alkaneiden ja pandemian takia aloitettujen rahapoliittisten toimien myötä. Taseen koko vuoden 2023 lopussa oli 178 miljardia euroa.

Rahapolitiikan toimeenpanon keskeisin päämäärä on jatkossakin kyky ohjata lyhyiden rahamarkkinakorkojen kehitystä. Rahapolitiikan välineistöä käytetään edelleen joustavasti.

Euroopan talous on näillä näkymin pikkuhiljaa elpymään päin, joskin hitaammin kuin monet aiemmin arvioivat. Inflaatio on hidastunut kohti 2 prosentin symmetristä tavoitetta, ja rahapolitiikka tekee edelleen työtään. Työllisyyskehitys on pysynyt hyvänä. Tämä on Euroopan keskuspankin eilen julkaistun ennusteen pääsanoma.

Finanssipolitiikan toimet on kohdennettava niin, että ne piristävät tulevaa talouskasvua, vaikka se tulisi lyhyen aikavälin kasvun kustannuksella.

Lauantaina 24.2.2024 tulee kuluneeksi kaksi vuotta Venäjän täysimittaisesta ja laittomasta hyökkäyksestä Ukrainaan. Inhimillisen kärsimyksen ja hädän lisäksi sota on vaurioittanut Ukrainan taloutta.

Kun inflaatio on riittävän lähellä EKP:n 2 %:n inflaatiotavoitetta, niin kuluttajat ja yritykset voivat rauhallisin mielin keskittyä tekemään parhaita mahdollisia kulutus- säästämis- ja investointipäätöksiä.

Risto Rytin Suomen Pankin arkisto on digitoitu kokonaisuudessaan ja julkaistu verkossa helmikuussa 2024, jolloin tulee kuluneeksi sata vuotta Rytin aloituksestaan Suomen Pankin pääjohtajana.

Kiristynyt rahapolitiikka on heijastunut kotitalouksien maksamiin lainakorkoihin voimakkaammin kuin niiden saamiin talletuskorkoihin.

Suomen kansallisen talousosaamisen strategian tavoitteeksi on asetettu, että olisimme vuoteen 2030 mennessä maailman paras talousosaamiskansa. Suomen talousosaamisstrategiaa on käsitelty kansainvälisissä tapaamisissa ja seminaareissa, ja se on myös poikinut vierailuja Suomen Pankin talousosaamiskeskukseen.

Asuntolainojen korkojen nousu on ollut yksi suurista muutoksista taloudessamme viime vuosien aikana.