Suomen kaltainen pieni maa on vaarassa jäädä teknologisessa kehityksessään perässähiihtäjäksi, sillä suurin osa tuottavuutta parantavista innovaatioista on tuontitavaraa. Panostamalla innovaatioihin ja tuotekehittelyyn suomalaisyritykset voivat silti tuoda markkinoille tuotteita ja palveluita, joilla on mahdollista erottua kilpailijoistaan.
Viime vuosien kriisit ja poikkeuksellisen nopea inflaatio tekivät loven sekä palkansaajien reaaliansioihin että kotitalouksien ostovoimaan. Inflaatio on kuitenkin ollut Suomessa hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin, mikä on tukenut suomalaisten reaalipalkkojen kehitystä suhteessa muuhun euroalueeseen.
Suomen talouden menestystä verrataan perinteisesti Ruotsiin ja Euroopan Unioniin. Vastaavasti Euroopan kilpailukyvyn vertailukohtana käytetään USA:ta ja koko globaalia markkinaa. Näiden vertailujen viesti on ollut ikävä sekä Suomelle että Euroopalle: muualla taloudet ovat kasvaneet ja pörssikurssit nousseet vauhdikkaammin kuin meillä. Kilpailukykymme parantamiseen ei löydy yhtä patenttilääkettä, mutta pääomamarkkinaunionin toteuttamisella luomme edellytyksiä korjaustoimien toteuttamiselle.
Inflaation vakauttamisessa tavoitteeseen on edistytty merkittävästi etenkin syyskuun 2023 koronnoston jälkeen. Rahoitusolot on pidetty kireinä kysynnän vaimentamiseksi ja inflaatio-odotusten pitämiseksi ankkuroituna. Nyt korkoja voitiin laskea.
Suomen talous toipuu vähitellen taantumasta. Kotitalouksien luottamus talouskehitykseen paranee, jolloin ne uskaltavat kuluttaa rahojaan enemmän. Kun talous elpyy, myös työpaikkoja syntyy.
Suhdannekäänteissä talous on usein elpynyt vauhdikkaammin kuin etukäteen on arvioitu. Talouskasvua voisi kiihdyttää se, jos kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouskehitykseen vahvistuu odotettua paremmin ja vienti kasvaa ennakoitua nopeammin.
Suomen viennin kasvu on jäänyt jälkeen maailmankaupan kasvusta. Viennin epäsuotuisan rakenteen lisäksi syynä on muun muassa vientiyritysten heikompi kyky erottua kilpailijoistaan.
Venäjän-kaupan loppumisella ei ole ollut isoja vaikutuksia koko talouden näkökulmasta. Venäjän-viennin romahdus ei ole vähentänyt monien tavaroiden koko vientiä, sillä vienti muihin maihin on kasvanut.
Euroalueen talouskasvu on piristymässä ja kovin inflaatiopaine on hellittänyt. Päätimme EKP:n neuvostossa laskea ohjauskorkojamme 0,25 prosenttiyksiköllä. Inflaation vakauttamisessa tavoitteeseen on edistytty merkittävästi etenkin syyskuun 2023 jälkeen.
Yritysten onnistuminen hiilitavoitteissaan vähentää pankkilainojen siirtymäriskiä. Yritysten päästötavoitteet ja tavoitteiden toteutuminen määrittävät osaltaan, miten siirtymässä menestytään.
Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana, vaikka muun muassa talouden pitkittynyt taantuma, asuntomarkkinoiden jäätyminen, koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota ja kasvaneet geopoliittiset jännitteet ovat viime vuosina testanneet järjestelmän iskunkestävyyttä. Vakaus ei ole sattumaa eikä edes hyvää tuuria. Noin 15 viime vuoden aikana pankkien ja muiden rahoitusjärjestelmän toimijoiden sääntelyä ja valvontaa on parannettu merkittävästi.
Suurten valtionpankkien rinnalla Venäjällä toimii useita ulkomaalaisia pankkeja. Niillä on pieni mutta tärkeä rooli Venäjän pankkisektorilla mm. ulkomaankaupan maksujen välittämisessä. Ulkomaisten pankkien osuus koko pankkisektorin lainakannasta on kuitenkin supistunut.
Rahoitusjärjestelmän riskinkestävyys on pysynyt hyvänä. Rahoitussääntelyn kehittämisessä pitää ottaa huomioon toimintaympäristön muutokset, jotta emme torju vain menneitä kriisejä.
Korkojen nousu on lamauttanut asuntomarkkinat. Korkojen lasku ja talouden toipuminen helpottaisivat kotitalouksien ja yritysten velanhoitoa ja vahvistaisivat asuntomarkkinoita. Samalla rahoitusvakauteen kohdistuisi vähemmän riskejä.
Suomen rahoitusjärjestelmä on pysynyt vakaana. Geopoliittiset jännitteet voivat tuoda uusia uhkia rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Myös asunto- ja kiinteistömarkkinoiden hyytyminen ja herkkyys korkojen muutoksille kasvattavat riskejä.
Suomen pankkisektorin vakavaraisuuden arvioidaan vahvistuvan lähivuosina, jos korot ja Suomen talous kehittyvät ennusteiden mukaisesti. Hyvin vakavassa talouskriisissä vakavaraisuus heikkenisi selvästi, mutta pysyisi silti riittävänä.
Maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen tiukennettu sääntely ja valvonta ovat suojanneet pankkeja uusilta kriiseiltä. Tutkimusten valossa sääntelyllä ja makrovakauspolitiikalla saavutetut hyödyt ovat olleet suuremmat kuin haitat.
Tämä sivusto tallentaa laitteellesi pieniä datatiedostoja, joita kutsutaan evästeiksi. Evästeet on jaoteltu välttämättömiin, tilastollisiin sekä mainontaa kohdentaviin. Välttämättömät evästeet ovat aina päällä, koska ne mahdollistavat sivuston käytön ja tietoturvan.
Valitse ”Hyväksy evästeet” tai klikkaa ”Muokkaa evästeasetuksia”, lue lisätietoja ja räätälöi evästeet mieleiseksesi. Voit palata myöhemmin muokkaamaan tekemisiä valintoja.
Välttämättömät evästeet
Välttämättömät evästeet mahdollistavat sivuston tietoturvan ja perustoiminnot, kuten sivustolla navigoimisen ja hakutoiminnon. Välttämättömät evästeet eivät kerää mitään käyttäjää henkilöivää tietoa.
Tilastolliset evästeet
Tilastolliset evästeet auttavat meitä kehittämään sivustoa tarpeita vastaavaksi. Ne keräävät tietoa esimerkiksi käyttäjien päätelaitteista, sivuvierailuista ja sivustolla vietetystä ajasta. Tilastolliset evästeet eivät kerää mitään käyttäjää henkilöivää tietoa.
