Artikkelihaku

Yhdysvaltain hallinnon yhtenä tavoitteena on tullipolitiikalla houkutella maahan lisää teollisia investointeja. Tullien väistäminen tullit asettaneeseen maahan suunnatuilla investoinneilla on tunnettu ilmiö, mutta sellaista ei ainakaan vielä ole Yhdysvaltain taloudessa merkkejä.

Ymmärrys luonnon merkityksestä talouden perustana on viime vuosina syventynyt. Luontokato, ilmastonmuutos ja äärisääilmiöt muodostavat toisiinsa kietoutuvan kokonaisuuden, joka lisää tarjontapuolen häiriöitä ja potentiaalisesti lisää inflaation vaihteluita. Kun luontopääoma ja siten myös luonnon puskurikyky heikkenevät, sääshokeista tulee aiempaa kalliimpia ja pitkäkestoisempia.

Sotakoneiston ylläpitäminen kuluttaa työvoimaa, pääomia ja valtiontaloutta. Laajat pakotteet vahingoittavat taloutta päivittäin, ja öljytulot laskevat lisäten painetta.

Suomen talous elpyy, mutta hitaasti. Kotitaloudet ovat saamassa taloutensa tasapainoon ja vienti ja investoinnitkin virkoavat vähitellen. Kun talouskasvu talouskasvu voimistuu, myös työllisyys paranee. Hintojen nousu pysyy lähivuosina maltillisena. Valtio jatkaa velkaantumista.

Suomen talous on jättämässä erittäin hitaan kasvun jakson taakseen. Talouden kasvu jää vuonna 2025 0,2 prosenttiin. Vuonna 2026 kasvu vauhdittuu 0,8 prosenttiin ja seuraavana vuonna 1,7 prosenttiin. Ennustejakson lopulla vuonna 2028 kasvu tasaantuu 1,5 prosenttiin.

Suomen Pankin ennusteen vaihtoehtoislaskelmassa oletetaan, että talouden toipuminen viivästyy ja kasvu on hitaampaa kuin ennusteen perusuralla. Vaihtoehtoislaskelmassa talous jää lähes 2 % pienemmäksi vuonna 2028 kuin ennusteessa.

Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu. Velkaantumisen taittaminen pysyvämmin vaatii aikaa ja koko finanssipolitiikan työkalupakkia. Pitkäjänteinen työ tuottaa tuloksia, jos tavoitteita edistetään määrätietoisesti ja talouden kasvuedellytyksiä vahvistaen.

Suomen työmarkkinoiden tilanne on viime vuosina ollut huomattavasti heikompi kuin euroalueella kokonaisuutena: työllisyys on vähentynyt ja työttömyys on kasvanut. Mitkä suhdanne- ja rakennetekijät selittävät Suomen ja euroalueen viimeaikaista työmarkkinakehitystä.

Suomen Pankki laatii Suomen talouden ennusteissa keskeisenä työkaluna käytetään dynaamista yleisen tasapainon Aino-mallia (DSGE). Tässä artikkelissa kuvataan Suomen Pankin ennusteprosessia, ennustemallien piirteitä ja niiden tärkeää roolia Suomen talouden analysoinnissa.

Talouden kasvu jää vuonna 2025 0,2 prosenttiin. Vuonna 2026 kasvu vauhdittuu 0,8 prosenttiin ja seuraavana vuonna 1,7 prosenttiin. Ennustejakson lopulla vuonna 2028 kasvu tasaantuu 1,5 prosenttiin.

Miten varmistetaan, että keskuspankin palvelut säilyvät relevantteina ja palvelevat yhteiskuntaa yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa?

Venäjän talous on edelleen haavoittuvainen öljyyn liittyville shokeille. Jos venäläisen öljyn hinta laskisi tai öljyn tuotanto ja jalostus supistuisivat, Venäjän talouskehitys heikkenisi entisestään.

Suomalaiset pankit ovat keskimäärin varautuneet yritysten markkinarahoituksessa euroalueen pankkeja paremmin politiikkatoimiin, jotka ohjaavat markkinoita kohti hiilineutraaliutta.

Tekoälyn vaikutukset ulottuvat sekä yksittäisten kansalaisten arkeen, että koko finanssisektorin toimintamalleihin.

Tekoäly on noussut nopeasti keskeiseksi työkaluksi myös keskuspankkien maailmassa. Sitä sovelletaan yhä useammin talouden tarkastelussa ja erilaisten analyysien tukena. Samalla tekoälyn laajeneva käyttö tuo esiin uusia näkökulmia sen toimintaan ja soveltamiseen.

Euroopan keskuspankin neuvosto oli eilen hyvässä paikassa päättämässä rahapolitiikasta – Firenzessä, jolla on ollut iso rooli Euroopan historiassa, niin valtiollisen ajattelun kehityksessä kuin modernin pankkitoiminnan synnyssäkin. Pidimme siellä neuvoston vuosittaisen Frankfurtin ulkopuolinen kokouksen, Machiavellin ja Medicien maisemissa.

Suomen Pankki kertoi 28.10., että maksuneuvosto siirtää suomalaisen pikamaksamisen kehittämiseen tähtäävän hankkeen Siirto Brandin toteutettavaksi. Mistä tässä oikeastaan on kyse?

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde on usein todennut, että tulevat rahapoliittiset päätökset ovat datariippuvaisia. Mitä se tarkoittaa? Sitä, että EKP:n neuvosto seuraa ja arvioi tarkasti uusimpia talous- ja rahoitustilastoja. Rahapoliittiset päätökset tehdään sen perusteella, miltä hintojen tuleva kehitys näyttää talouden ja rahoitusmarkkinoiden toteutuneen kehityksen perusteella.

Tänään on ollut merkittävä päivä Suomen talouden palauttamiseksi kestävälle pohjalle. Eduskuntaryhmät kertoivat saavuttaneensa laajan parlamentaarisen yhteisymmärryksen siitä, miten Suomen julkisen talouden velkakestävyys varmistetaan.

IMF (International Monetary Fund, Kansainvälinen valuuttarahasto) julkaisi syksyn ennusteensa World Economic Outlook -raportissa 14. lokakuuta. IMF:n ennusteen mukaan maailmantalouden näkymät eivät olekaan niin synkät kuin keväällä pelättiin.