Artikkelihaku

Puolustusmenojen odotetaan kasvavan merkittävästi euroalueella lähivuosina. Tähän mennessä puolustusmenot ovat olleet luonteeltaan kulutusmenoja. Jos nyt tehtävät menolisäykset ovat samankaltaisia, niiden kasvuvaikutukset jäänevät väliaikaisiksi ja yksittäisiä teollisuuden toimialoja tukeviksi.

Korkojen noustua vuonna 2022 vaihtuvia korkoja suosineet yritykset vähensivät lainanottoaan suhteessa muihin yrityksiin. Vaikutus oli erityisen voimakas pienissä yrityksissä.

Palkkainflaatio on yksi merkittävimmistä inflaatioon vaikuttavista tekijöistä, ja voimakkaimmin sen vaikutus kuluttajahintoihin näkyy palvelutoimialalla. Tarkastelimme euroalueen keskeisimpiä palkkaindikaattoreita ja selvitimme, miten hyvin ne ennakoivat palveluinflaatiota euroalueella.

Suomen talous matelee edelleen, mutta talouden kasvu on hiljalleen piristymässä. Heikon alkuvuoden kehityksen vuoksi talouskasvu jää tänä vuonna 0,3 prosenttiin. Vuonna 2026 kasvu kuitenkin kiihtyy 1,3 prosenttiin ja vuonna 2027 edelleen 1,7 prosenttiin.

Suomen Pankin yhtenä tehtävänä on valvoa maksu- ja selvitysjärjestelmien luotettavaa ja tehokasta toimintaa. Johdonmukaisuuden ja ennakoitavuuden vuoksi Suomen Pankki on julkaissut linjaukset, joiden mukaisesti se vaikuttaa maksu- ja selvitysjärjestelmien sekä maksupalveluiden kehitykseen.

Eurooppa on maailman nopeimmin lämpenevä maanosa ja viime vuosina Etelä-Euroopassa on koettu voimakkaita hellejaksoja. Lämpöaalloilla on inflaatiota kiihdyttävä vaikutus, joka tulee pääosin ruoan kallistumisesta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja äärisääilmiöihin varautuminen on tärkeää myös hintavakauden näkökulmasta. Maataloudessa joudutaan arvioimaan eri viljelylajikkeiden kuumuudensietoa, kastelujärjestelmiä ja veden riittävyyttä sekä energiasektorilla sähköverkkojen kestävyyttä ja aurinkoenergian varastointia. Heikoin lenkki saattaakin olla ihminen, jonka sopeutuminen äärisäihin on vielä arvoitus.

Finanssipolitiikan sääntöjen perimmäisenä tavoitteena on turvata julkisen talouden kestävyys. Hyvä finanssipolitiikan sääntö on yksinkertainen, joustava ja toimeenpantava.

Suomen taloudella ja työmarkkinoilla on edessään isoja rakenteellisia mullistuksia. Jos onnistumme yhteiskuntana sopeutumaan tekoälymurrokseen, nopea teknologinen kehitys voi antaa Suomen talouden pitkän aikavälin laahaavalle kasvulle vauhtia. Avainasemassa rakennemuutokseen sopeutumisessa on koulutus.

Suomen tavaravienti on kautta historian rakentunut kotimaisten luonnonvarojen ja niiden jalostamisen varaan, mutta luonnonvaroihin perustuvan viennin ongelma on, että sen jalostusarvo jää tyypillisesti vähäiseksi. Maailmanmarkkinoiden kilpailu bulkkituotteissa on ankaraa, ja markkinat ovat alttiita suhdanteille ja maailmatalouden häiriöille. Jos Suomen vienti suuntautuisi raaka-aineiden ja välituotteiden sijaan enemmän korkean osaamisen tuotteisiin, sopeutuminen erilaisiin maailmantalouden häiriöihin tapahtuisi helpommin.

Suomen talous ei kasvanut vuoden 2025 alkupuoliskolla. Taloutta tuki erityisesti tavaraviennin kasvu ja sitä puolestaan heikensi valtiontalouden sopeutustoimien vähentämä julkinen kulutus. Luottamus talouden kehitykseen paranee hiljalleen.

Generatiivista tekoälyä pidetään merkittävänä teknologisena murroksena, jonka vaikutukset voivat vertautua höyrykoneen, sähkön, mikrotietokoneen tai internetin keksimiseen. Se, onko tekoäly todellinen teknologinen vallankumous, vai sittenkin vain ICT-teknologia muiden joukossa, ei riipu pelkästään teknologiasta itsestään vaan sitä ympäröivästä maailmasta.

Tekoälyn kehitys on herättänyt paljon keskustelua sen vaikutuksista talouteen ja työhön. Tekoälytyökaluilla on saatu aikaan suuria tuottavuus-parannuksia yksittäisiin työtehtäviin liittyvissä tutkimuksissa. Miten suuri vaikutus tekoälyllä on koko talouden kasvuun ja työmarkkinoihin on epävarmaa. Kasvun kiihtyminen edellyttää talouden sopeutumista teknologisen kehityksen aiheuttamaan rakennemuutokseen.

Heinäkuun puolivälissä EU-maat pääsivät viimein sopuun kahdeksannestatoista Venäjän-vastaisesta pakotepaketista. Pakotteiden tarkoituksena on edelleen heikentää Venäjän kykyä käydä hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan ja tukea EU:n tavoitetta hyökkäyssodan lopettamisesta.

Euroopan pankkiviranomainen (EBA) julkaisi kahden vuoden välein toteutettavan pankkien stressitestin tulokset perjantaina 1.8.2025. Stressitestissä pankkeja koetellaan kolme vuotta kestävällä epätodennäköisellä, mutta mahdollisella epäsuotuisalla skenaariolla. Testin tuloksena saadaan epäsuotuisan skenaarion arvioitu vaikutus pankkien luottotappioihin, vakavaraisuuteen ja kykyyn kantaa tappioita vuosien 2025–2027 aikana. Tulosten mukaan eurooppalaisten pankkien tappionkantokyky on parantunut viimeisten kahden vuoden aikana.

Maksamisen kenttä Euroopassa on edelleen murroksessa. Uudet sääntelykehykset, teknologiset innovaatiot ja geopoliittiset realiteetit muovaavat maksamisen tulevaisuutta tavalla, joka vaatii sekä nopeaa reagointia että pitkäjänteistä visiota. Erilaisten maksuratkaisujen yhteentoimivuus on keskiössä niiden kilpailukyvyn säilyttämisessä.

Yhdysvallat on lisännyt tulleja huomattavasti Trumpin edellisestä presidenttikaudesta alkaen, aiemmin erityisesti Kiinalle, mutta nyt selvästi laajemmin muillekin maille.

Päätimme EKP:n neuvoston kokouksessa tällä kertaa jättää ohjauskorkomme ennalleen tasan 2 prosenttiin. Myönteistä on se, että euroalueen inflaatio on nyt 2 prosentissa eli tasolla, jota tavoittelemme keskipitkällä aikavälillä. Tulevia hintapaineita kuvaa hyvin pohjainflaatio, josta on putsattu pois herkästi vaihtelevien energian ja ruoan hintojen muutokset.

Moderni talouskasvu syntyy yrityksissä ja yritykset tarvitsevat kasvaakseen rahoitusta. Johtuvatko pienyritysten hankaluudet rahoituksen saannissa pankkisääntelystä vai onko Suomessa sittenkin liian vähän pankkikilpailua?

Euroopan keskuspankin tärkein tehtävä on pitää hinnat vakaina. Se ei ehkä kuulosta jännittävältä – mutta on yhteiskunnan kannalta aivan keskeistä. Kun inflaatio ei herätä huolta eikä sitä tarvitse miettiä arjessa, olemme onnistuneet. Hyvä mittari on, ettei tavallisten ihmisten ja yritysten tarvitse kantaa huolta inflaatiosta päivittäisissä päätöksissään.

Ilmastonmuutosnäkökohdat huomioidaan rahapolitiikan osto-ohjelmien yrityslainasalkussa. Eurojärjestelmän pitkän aikavälin tavoitteena on saavuttaa yrityslainasalkun hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.