Artikkelihaku

Eurooppa tarvitsee oman vähittäismaksutavan ja lisää kilpailua. Euroopassa kansallisia maksamisen ratkaisuja on syntynyt, mutta Suomessa maksaminen perustuu yhä lähes täysin kansainvälisiin korttimaksuihin.

Suomella on pitkään jatkunut perinne eri sektoreiden varautumisessa. Kokonaisvaltainen varautuminen tukee finanssialan ja koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Varautumisessa Suomi tarvitsee Eurooppaa ja Eurooppa Suomea.

Suomalaisiin kohdistuvat maksuhuijaukset ovat lisääntyneet. Ilmiö on kansainvälinen, ja Suomea aikaisemmin suojanneet syrjäinen sijainti ja harvinainen kieli eivät enää auta.

Toukokuussa 2024 Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoilla siirryttiin T+1-selvitysaikatauluun. Raha ja kaupan kohde vaihtavat omistajaa kaupantekoa seuraavana päivänä. Euroopassa vastaavaan aikatauluun siirrytään lokakuussa 2027.

Talousosaamisen tutkimuksen kehittäminen on olennainen osa talousosaamisen strategian toteutusta. Strategian toteutuksessa on tärkeää tutkimuksen ja käytännön talousosaamistyön välinen vuoropuhelu.

Venäjän valtiontalouden kannalta öljyn hinnanmuutokset ovat erittäin tärkeitä. Viime vuonna noin 30 % federaation ja 16 % koko julkisen talouden tuloista oli peräisin öljy- ja kaasutuloista.

EU:n tulisi kehittää strategiaa, jonka avulla mahdollistettaisiin aidosti yhteisten turvallisten sijoituskohteiden tarjonnan lisääminen ja parannettaisiin jäsenvaltioiden kestävyyttä.

Viime viikkoina maailman huomio kiinnittynyt Yhdysvaltain ilmoituksiin tulleista eri maille, joidenkin tullien lykkäämisestä ja mahdollisista kauppaneuvotteluista. Epävarmuus koskien maailmankauppaa ja sen sääntöjä on noussut ennennäkemättömän korkealle.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF perustettiin 80 vuotta sitten, mutta kevätkokouksissa Washingtonissa ei onnittelulauluja kuultu. Vapaakauppa, tuo hyvin palvellut järjestelmä, on kriisissä. IMF sanoi suoraan: tullit nostavat hintoja, hämmentävät logistiikkaketjuja ja tekevät maailmankaupasta nykivää. Viime viikkojen käymistila markkinoilla muistuttaa myös siitä, miten tärkeää on keskuspankkien itsenäisyys.

Maailmantalouden näkymät ovat synkentyneet nopeasti ja epävarmuus on lisääntynyt, arvioi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF 22.4. julkaistussa ennusteessaan. Taustalla on räjähdysmäisesti lisääntynyt epävarmuus, kun Yhdysvaltain uusi hallinto horjuttaa protektionistisella kauppapolitiikallaan maailmantalouden perusrakenteita.

Presidentti Trumpin hallinto on tulli-iskun jälkeen siirtänyt huomiotaan ilmastotoimista peruutteluun. Kuinka pysyvä nousu Yhdysvaltain päästöihin saadaan, vai vähentääkö uusi hallinto lähinnä yritysten halua esittää vihreyttä?

Ilmastonmuutos vaikuttaa pankkien toimintaan erilaisten riskien kautta. Fyysiset riskit, kuten tulvat ja myrskyt, voivat tuhota fyysistä pääomaa ja vaikeuttaa velallisten kykyä hoitaa velkaa. Siirtymäriskit puolestaan liittyvät siirtymiseen kohti hiilineutraalia taloutta ja muuttuvat ilmastopolitiikan, kuluttaja- ja sijoittajasentimentin sekä teknologisen kehityksen mukaan.

Euroopan pääomamarkkinat ovat pienet ja pirstaleiset, ja niiden on ollut vaikeuksia vastata Yhdysvaltojen vetovoimaan. Toimivat pääomamarkkinat tarvitsevat sijoituksia Euroopasta ja Euroopan ulkopuolelta. Pääomamarkkinoiden kasvu vaatii tukea myös pankkisektorilta. Komissio ehdottaa uutta strategiaa pääomamarkkinoiden kasvun vauhdittamiseksi.

Suomen Pankin taseen rakennetta ja taloudellista tulosta määrittävät keskeisesti hintavakauden ylläpitämiseksi tehdyt rahapoliittiset toimet sekä valuuttavarannon hallinnointi.

Investoinnit ovat kasvaneet euroalueella finanssikriisin jälkeen hitaammin kuin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Säästöjä euroalueella on, mutta riittävän houkuttelevat investointikohteet puuttuvat.

Suomen talous on toipumassa taantumasta. Talouskasvu on lähiaikoina silti vielä vaatimatonta, ja sitä hidastaa varsinkin investointien vähäisyys. Kuluttajahintojen nousuvauhti pysyy maltillisena.

Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit heikentäisivät kasvua kaikkialla eikä taloudellisia hyötyjiä näytä olevan. Kaupan esteiden vaikutukset inflaatioon jäävät puolestaan vaatimattomiksi.

Ukrainan neljäs vuosi Venäjän täysmittaisen hyökkäyksen alla on alkamassa. Venäjä ei ole kyennyt alistamaan Ukrainaa näiden vuosien aikana paljon suuremmasta sotavoimasta huolimatta.

Itämeri ja etenkin Suomenlahti on vilkkaasti liikennöity merialue. Se on elintärkeä kauppareitti kaikille rantavaltioilleen, mutta erityisesti Suomelle ja Venäjälle. Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuranneiden pakotteiden takia Itämerelle on ilmestynyt aiempaa enemmän aluksia, joiden kunnosta tai omistajista on vain niukalti tietoa.

Suomen Pankin pitkän aikavälin ennuste vuosille 2024–2075 koostuu kolmesta skenaariosta inhimillisen pääoman, kiinteän pääoman ja bruttokansantuotteen kehitykselle.